TAITEILIJAT
EINO AHONEN
ANITA ERMALA
antti halonen
eemil halonen
kalle halonen
olli halonen
paavo halonen
pekka halonen
juha järveläinen
kaarina kaikkonen
juha koponen
seppo kääriäinen
hannu lukin
pauli martikainen
osmo monto
osmo nissinen
aarne paldanius
ulla remes
helena rytkönen
jaakko rönkkö
tuomo saali
kirsi siponen
mikko valtonen
kalle vimpari
arto väisänen
Pekka Halonen
Taidemaalari
23.9.1865, Lapinlahti – 12.1.1933, Tuusula
Lapinlahdella Linnansalmen talossa syntynyt Pekka Halonen lähti Halosen suvusta ensimmäisenä tavoittelemaan taiteilijan uraa. Kirjoittautuessaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun vuonna 1886 hänestä tuli koulun ensimmäinen suomenkielinen ja talonpoikaista syntyperää oleva opiskelija. Valmistuttuaan loistavin arvosanoin hän jatkoi opintojaan Pariisissa muun muassa Paul Gauguinin johdolla.
Aikakauden taiteilijoiden tapaan Pekka Halonen rakensi itselleen erämaa-ateljeen. Antti-veljen suunnittelema Halosenniemi valmistui Tuusulaan vuonna 1902. Taiteilijan jatkuvana huolenaiheena oli perheen, Maija-vaimon ja kahdeksan lapsen elättäminen. Hän ei halunnut työstään tunnustuksia lukuun ottamatta professorin arvoa, jonka hän vastaanotti vuonna 1925.
Pekan tavoitteena oli tehdä rehellistä, suomalaista taidetta. Niinpä hänen taiteessaan esiintyvät talonpojat työssään, lumiset puut ja muut kansalliset aiheet. Halonen kuvasi kansanihmiset vailla romanttista paatosta sellaisena kuin heidät tunsi: vaatimattomina mutta työstään ylpeinä. Rakkaus luontoa kohtaan tuli perintönä synnyinkodista. Pekka kuvasi luontoa realistisesti tyytymättä pelkkään ulkoiseen kuvaukseen. Hän pyrki esittämään maalauksessa sen tunteen, jonka luonto hänessä herätti. Hänet tunnetaan erityisesti talvisen luonnon kuvaajana. Talvimaisemissa hänen herkkyytensä ja lyyrisyytensä pääsevät valloilleen. Halonen maalasi maisemat aina ulkona, jopa 20 asteen pakkasessa.
Pekka Halonen on eräs Suomen taiteen kultakauden merkittävimmistä taiteilijoista. Tavoitteensa mukaisesti hän onnistui omalta osaltaan luomaan kansainvälisesti tunnustettua kansallista taidetta.
Kirjoittanut Marianna Lehtinen, 2006
Tyttö lukee
1909pehmeäpohjasyövytys
16 x 18,5
Halosten Museosäätiön kokoelmat
Lahjoitus vuodelta 1976
Teoksen valokuva:
Olli Lähdesmäki