Näyttelyt
Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn
Olli Lähdesmäki: Aiheita | 17.10.2025–3.1.2026
Aiheita-niminen valokuvanäyttely koostuu erilaisista teemoista, joita valokuvaaja Olli Lähdesmäki on vuosikausia kuvannut ja pohdiskellut. Näyttelyssä on mukana huomattavan paljon ennen julkaisematonta materiaalia viideltä vuosikymmeneltä sekä teoksia, jotka ovat olleet aiemminkin esillä eri yhteyksissä. Olli Lähdesmäki on pääasiassa luonnon kuvaaja, ja monet näyttelyn kuvat ovat lähiluonnosta tai lähiympäristöstä.
– Kun muutama vuosi sitten jäin opettajan työstäni eläkkeelle, minulla on ollut aikaa istua kuvieni äärellä, Lähdesmäki kertoo näyttelyn taustasta.
– Olen skannannut negatiiviarkistoani sähköiseen muotoon ja tämän vuosituhannen digiarkistoa olen penkonut perusteellisesti. Koko ajan olen myös kuvannut aktiivisesti. Päätin koota merkittävimmät teemat yhteen laajempaan näyttelyyn.
– Työskentelytapani tuottaa paljon kuvamateriaalia. Usein vasta raakakuvia tarkastellessa mietin, olisiko tämä uusi teema tai löytyykö kohteesta yhdistäviä tekijöitä jo olemassa oleviin aiheisiin. Joskus löydän kohteen, jonka tiedän sopivan tiettyyn ajatukseen. Toisinaan keksin uuden teeman vasta silloin, kun teen kuvia tulostuskuntoon. Näitä aiheita on pinossa useita: uusia tulee lisää ja vanhemmat jäävät taustalle kummittelemaan. Käy myös niin, että osa vain katoaa arkiston kätköihin.
– Tällä tavalla olen toiminut oikeastaan koko valokuvaajan urani ajan. Se ei ole mitenkään järkevä tapa työskennellä, mutta minulle se on ollut ainoa vaihtoehto. Päivätyö ei antanut mahdollisuutta keskittyä pitkäjänteiseen teemojen käsittelemiseen.
– Tässä yhteydessä metodi näyttää kuitenkin toimivan. Aiheiden avulla voin koota vuosikymmenet yhteen luontevaksi kokonaisuudeksi. Samalla muutamat yksittäiset kuvat löytävät oman paikkansa tässä näyttelyssä, valokuvaaja Lähdesmäki kuvailee näyttelyään.
Näyttelyn tekemiseen on saatu tukea Pohjois-Savon kulttuurirahastolta.
Taidemuseo Eemilin kirjastotilassa on katsottavissa Lähdesmäen pojan, elokuvataiteilija Mauri Lähdesmäen videoteos: ”Toisen maailman maisemia”.
Teoskuva: Olli Lähdesmäki: Metsän seinä, 2023. Pigmenttituloste.
Taina Kaarto: Lemmon linnut ja taivaankannen kannattelijat | 17.10.2025–3.1.2026
Taina Kaarto on Loimaalla asuva kuvataiteilija, jonka akryylimaalaukset vievät katsojan suomalaisen luonnon tapahtumiin. Keskiössä ovat Suomessa asuvat tai pesivät linnut sekä nisäkkäät.
– Rakastan lintuja, Taina Kaarto kertoo näyttelyn taustasta. Kaarto seuraa lintujen touhua sekä niiden pyyteetöntä jälkeläisten ruokkimista ja kasvattamista.
– Varislinnut ovat eräänlaisia suosikkejani, koska ne hurmaavat älykkyydellään. Kaikki linnut ovat kuitenkin tervetulleita minun maalauksiini, Kaarto jatkaa.
Näyttelyn maalauksissa ilmenee myös vuodenaikojen vaihtuminen. Syksyn haikeus ja hiipuva elämä yhdistyvät lintujen muuttoon. Vastaavasti kevään iloiset värit sekä jatkuva solina ja pulputus kietoutuvat toisiinsa.
Taina Kaarto on inhimillistänyt eläimiä maalauksissaan.
– Tarkoituksenani on saada katsoja ymmärtämään, että myös eläimillä on paljonkin tunteita ja asioiden tajua, Kaarto kuvailee.
Näyttelyn äänimaailman on säveltänyt Janne Kaarto. Tarkka kuulija löytää ääniteoksesta tuttuja melodioita.
Teoskuva: Taina Kaarto: Kvartetti. Akryylimaalaus.
Käy peremmälle: Vierailulla Alli ja Eemil Halosen luona | 23.5.2025–28.3.2026
Kuvanveistäjä Eemil Halonen syntyi Lapinlahdella vuonna 1875 Jussi Halosen ja Anna Liisa Puurusen perheen esikoiseksi. Tie ammattitaiteilijaksi ei ollut helppo, mutta sinnikkyys ja päättäväisyys veivät hänet lopulta Suomen taidemaailman tunnettujen tekijöiden joukkoon. Vuonna 2025 on tullut kuluneeksi 150 vuotta kuvanveistäjämme syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi olemme tuoneet katsottavaksi Eemil Halosen perhe-elämää ja kodin arkea.
Kuvanveistäjä poimi monet aiheensa lähiympäristöstään, sen ihmistä ja tapahtumista. Eemil Halosta arvostettiin monipuolisena ja taitavana veistäjänä, joka hallitsi perinteisen puuveiston lisäksi kivimateriaalit ja pronssivalannan. Hän teki myös tekstiilisuunnitelmia sisarelleen Annalle.
Toivotamme teidät tervetulleeksi Alli ja Eemil Halosen luokse. Näyttelyssä Eemil Halosesta kertovat rouva Alli Halonen ja tyttärentyttäret Pupu ja Anneli. Näyttely yhdistyy viereiseen Tekstiilin taitajat -näyttelyyn, jonka tekstiileistä osa on peräisin Halosten kodista.
Tekstiilin taitajat: Anna, Hanna ja Sohvi Halonen | 20.2.2025–28.3.2026
Tekstiilin taitajat -näyttely esittelee 1800-luvun lopun kotoista käsityötä sekä 1920-luvun kutomataiteen renessanssia, jonka seurauksena kangaspuilla kudotut karvalankamatot ja ryijyt alkoivat yleistyä suomalaiskodeissa.
Anna Halonen (1889–1972) oli käsityönopettaja ja kutomoyrittäjä, joka perusti yhdessä Hanna-sisarensa kanssa ryijy- ja mattokutomon Kouvolaan vuonna 1920. Hanna kuoli kuitenkin varhain vakavaan vatsasairauteen, ja Anna jäi vastaamaan kutomosta. Anna Halosen mattokutomossa työskenteli parhaillaan kymmenkunta kutojaa, ja Annan ura kutomoyrittäjänä jatkui 1950-luvulle saakka.
Kutomon työt olivat tilaustöitä joko tilaajan mallin tai kutomon mallien mukaan. Malleja oli kymmeniä, ja niitä suunnittelivat niin veljet Eemil, Arttu ja Kalle Halonen kuin 1900-luvun alkuvuosikymmenten tunnetut tekstiilitaiteilijat, kuten Margareta Ahlstedt-Willandt, Laila Karttunen, Hulda Potila ja Greta Skogster. Lisäksi kutomossa käytettiin Suomen Käsityön Ystävien ja Valtion mallikutomonon tekstiilimalleja. Mattoja, ryijyjä ja muita tekstiilejä kudottiin joko asiakkaan omista tai kutomon langoista.
Anna ja Hanna Halosen serkku, Sohvi Halonen (1861–1920), oli monitaitoinen ja taiteellinen kansannainen, kansansivistäjä ja naisten aseman parantaja. Sohvi peri äidiltään käsityötaidot ja elätti niillä itseään. Hän värjäsi langat luonnonväreillä ja järjesti värjäyskurssejakin. Näyttelyn vanhin tekstiili on Sohvin kutoma peitto vuodelta 1881.
Taidemuseo Eemilin näyttely esittelee Halos-suvun käsityön taitajat tuomalla esiin valmiita tekstiilejä, tekstiililuonnoksia sekä malli- ja työpiirustuksia. Esillä on muun muassa kaksi Anna Halosen kutomossa kudottua ryijyä, joista toinen oli Annan omassa kodissa ja toinen Eemil Halosen kodissa. Tekstiilien luonnoksissa näkyy aikakauden taitelijoiden ja tekstiilitaiteilijoiden kädenjälki, kun taas piirustukset kertovat kutomoliikkeen työvaiheista.
Taidemuseo Eemilin ystävät ry on tukenut näyttelyn valmistamista pienkeräyksellä.
Kuva: Ryijyn tekstiilinäyte tilaajaa varten 1920–1930-luvulta. Anna Halosen tekstiililuonnoskokoelma, Taidemuseo Eemil.
Kokoelmanäyttely
Halosen taiteilijasuku
Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista.
Kokoelmien kertomaa
Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.
Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta. Kokoelmanäyttely on esillä Taidemuseo Eemilissä noin vuoden 2025 loppuun saakka.
Katso tästä kokoelmanäyttelyn sivu
Kuva: Kalle Halonen, Koski, 1934. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.