Näyttelyt

Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn

IKONEJA YKSITYISKOKOELMISTA | 13.5.2022–25.9.2022


Taidemuseo Eemilin vuoden 2022 kesänäyttely esittelee puulle maalattuja ikoneja ja metalli-ikoneja suomalaisista yksityiskokoelmista. Yksityiskokoelmat ovat syntyneet keräilijöidensä kiinnostuksesta ja innostuksesta. Niinpä Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelykin esittelee keräilijöiden kiehtovia valintoja ikonitaiteen valtavasta perinteestä.

Ikonitaide ei ole pysynyt samana vuosisadasta toiseen, vaan eri aikakaudet näkyvät myös ikoneissa. Näyttelyn teokset ajoittuvat 1500-luvulta Venäjän vallankumoukseen ja edustavat mainituille vuosisadoille tyypillisiä tyylisuuntauksia. Aiheiden puolesta näyttelyyn on valittu Kristuksen, Jumalanäidin, pyhien ihmisten ja kirkkovuoden juhlien ikoneja. Määrällisesti eniten on Jumalanäidin ikoneja, koska ihmiset ovat kautta aikojen kääntyneet rukouksilla juuri Neitsyt Marian puoleen. Yhteensä näyttelyssä on esillä noin 220 ikonia.

Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelyn pääpaino on 1700- ja 1800-lukujen ikoneissa. 1800-luvulla maalattiin määrällisesti eniten ikoneja, koska tuolloin Venäjällä vapautettiin maaorjat. Suuret joukot ihmisiä lähtivät kulkemaan ympäri Venäjää, joten ikonien tarve kasvoi suureksi. Suosituiksi tulivat sellaiset ikonit, joista rukoilija koki saavansa voimaa ja lohdutusta.

Suurin osa Taidemuseo Eemilin Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelyn pyhäinkuvista on ensi kertaa yleisön nähtävillä. Näyttelykokonaisuutta täydentävät metropoliitta Arsenin ja Jyrki Poudan maalaamat ikonit, joita on esillä Taidemuseo Eemilin alakerran Studiossa.

Metropoliitta Arseni opastaa Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelyssä:

su 22.5.2022 klo 14:00
pe 1.7.2022 klo 16:30
su 24.7.2022 klo 15:00
la 13.8.2022 klo 13:00
la 24.9.2022 klo 13:00

Osallistuminen opastuksille museon normaalilla pääsymaksulla. Tervetuloa!

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Kokoelmanäyttely

AARNE PALDANIUS


Uudessa kokoelmanäyttelyssä esitellään Halosen taiteilijasuvun lisäksi vuosittain vaihtuvana näyttelynä yläsavolaista taidetta ja teemanäyttelyitä. Ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn taiteilija on ITE-taiteilija, kuvanveistäjä Aarne Paldanius. Näyttely on esillä 11.3.2022–29.1.2023.

Aarne Paldanius syntyi vuonna 1915 lapinlahtelaiseen maanviljelijäperheeseen. Nuorena miehenä hän haaveili taideopinnoista, mutta 1930-luvun maalaisyhteisössä ei taiteilijoita arvostettu. Vanhempiensa tahdosta hän hautasi haaveensa ja jäi hoitamaan kotitilaa. Vaikka taideopinnoista pitikin luopua, Paldanius säilytti halunsa tehdä taidetta. Hän työskenteli iltaöisin lasten mentyä nukkumaan.

Vuonna 1965 viisikymmenvuotias Paldanius sairastui vakavasti. Lääkärit kielsivät ehdottomasti kaikki raskaat pelto- ja metsätyöt. Toipilaana Paldaniuksella oli aikaa taiteelleen. Hän debytoi Kuopiossa Ars Liberan vuosinäyttelyssä vuonna 1967. Hän oli monipuolinen taiteilija, joka piirsi, maalasi öljyväreillä ja veisti savea, kipsiä ja puuta. Puu oli hänelle mieluisin materiaali. Veistäessään hän kävi vuoropuhelua materiaalinsa kanssa, puussa ollut oksanreikä saattoi toimia innoittajana teokselle, muuttuen yhdeksi elementiksi valmiiseen veistokseen. Teostensa aiheet Paldanius sai omasta elämästään ja ympäristöstään.

Aarne Paldaniuksen ITE-taide on myös mukana Maaseudun Sivistysliiton ITE Pohjois-Savossa -hankkeessa.

Aarne Paldaniuksen muotokuva: Halosten Museosäätiö / Reijo Pääkkönen.

HALOSEN TAITEILIJASUKU


Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista. Kokoelmanäyttely on esillä noin vuoden 2026 loppuun saakka.

Serkukset taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933) ja kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) ovat maamme taidehistorian kärkinimiä. Aikalaiset luonnehtivat heitä usein kaikkein suomalaisimmiksi taiteilijoistamme. Pekka Halonen tunnetaan ennen kaikkea suomalaisen maiseman sielun, maalaiskansan ja perheidyllin ilmentäjänä, Eemil Halonen taitavana kansankuvaajana, Kalevalan tulkitsijana ja tunnustettuna muotokuvien tekijänä.

Pekan veli Antti Halonen (1870–1945) teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana ja talonpoikaisen rakennusperinteen vaalijana ja kehittäjänä. Hän oli myös lahjakas taidemaalari, joka maalasi mieluiten maisemia.

Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinän taiteeseen vanhimmalta veljeltään Eemililtä. Monien ammattisalaisuuksien peittämä pronssivalu oli suomalaisille kuvanveistäjille menetelmänä tuolloin liki tuntematon. Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Kuvanveistäjänä hänen taiteellinen toimintansa oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla hänen palattuaan opintomatkaltaan Berliinistä ja Pariisista.

Eemilin nuorin veli Kalle Halonen (1899–1947) kävi Kansallisteatterin oppilaskoulun ja oli jo 1920-luvun alkupuolella lupaava, yleisön ja kriitikoiden arvostama näyttelijä. Myös Kalle opiskeli taidemaalariksi, jonka maisemia oli esillä 1920–30-luvun vaihteen nykytaiteen näyttelyissä.

Halosen taiteilijasukuun kuului kuudeskin ammattitaiteilija: viulisti Heikki Halonen (1882–1932), joka on mukana näyttelyssä veljensä Pekan ikuistamana.

Kokoelmien kertomaa

Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.

Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta.

Tulossa

RAHTU HIEKKAA, VETTÄ JA TAIVASTA | 14.10.2022–31.12.2022

Iisalmen Seudun kuvataideseuran 70-vuotisjuhlanäyttely

Tulossa:

Iisalmen Seudun kuvataideseuran 70-vuotisjuhlanäyttely Taidemuseo Eemilin Näyttelysalissa ja Studiossa 14.10.–31.12.2022.

Iisalmen Seudun Kuvataideseura ry täyttää 70 vuotta vuonna 2022. Juhlistamme pyöreitä vuosia avaamalla juhlanäyttelyn Taidemuseo Eemilissä lokakuussa 2022. Näyttelyn yhteinen teema käsittelee taiteellisen työskentelyn lähtökohtia, joihin myös näyttelyn nimi Rahtu hiekkaa, vettä ja taivasta viittaa. Nimi on peräisin Vincent van Goghin esittämästä ajatuksesta:

”… jokunen vako vastakynnetyssä pellossa

– tai rahtu hiekkaa, vettä ja taivasta

– ne ovat vakavasti otettavia asioita,

niin  vaikeita mutta samalla niin kauniita,

että toden totta maksaa vaivan omistaa elämänsä

niiden kätkemän kauneuden ilmaisemiseen. ”

(Dalton Exley, Valikoima luontoajatelmia)

Näyttelyn kuraattorina toimii kuvataiteilija, KuM & TaM, Iida Valkonen. Kuratoinnissa Valkonen painottaa teosehdotusten yhteyttä teemaan ja tilallista ajattelua. Ennen kaikkea tavoitteena on luoda ajan hermolla oleva yhtenäinen kokonaisuus, joka pohtii teemaa eri tulokulmista käsin.

Iisalmen Seudun Kuvataideseura ry on vuonna 1952 perustettu, Ylä-Savon alueella toimiva kuvataideseura. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää alueen kuvataidekulttuuria ammattitaiteilijoiden, taiteen harrastajien ja taideyleisön yleishyödyllisenä yhteistyönä. Seuraan kuuluu tällä hetkellä 90 jäsentä.

Share This