Katsaus Arseni-kokoelmaan | 24.2.2023–28.1.2024

Kuuden naistaiteilijan teoksia Taidemuseo Eemilin Arseni-kokoelmasta

Keräily on perin ominaista ihmiselle. Iän karttuessa keräilyn kohteet muuttuvat monilla postimerkkiä suuremmiksi. Taiteen keräilijöistä suurin osa on miehiä. Suomesta taidetta keränneistä naisista tunnetaan paremmin ainoastaan Sara Hildén ja maailmalta Peggy Guggenheim. Heillä kummallakin on nimeään kantava museo, joista toinen sijaitsee Tampereella ja toinen Venetsiassa. Taidetta menneinä vuosisatoina keränneitä ja sitä nykyään keräileviä miehiä löytyy sen sijaan lukuisa joukko. Yhdeksi heistä lukeutuu nimeään kantavalla karttuvalla lahjoituskokoelmalla metropoliitta Arseni (s. 1957), joka teki ensimmäisen taidehankintansa 1970-luvun alussa: kyseessä oli Pentti Kaskipuron pieni grafiikanlehti.

Taidemuseo Eemilin Arseni-kokoelma on perustettu vuonna 2003, ja kokoelmassa on jo yli 300 teosta. Arseni-kokoelma koostuu sekä ostoista että taiteilijoiden kanssa tehdyistä teosvaihdoista ja lahjaksi saaduista teoksista. Kokoelma kuvastaa metropoliitta Arsenin taidemakua sekä suhteita oman aikamme taiteilijoihin. Sen kummempaa ”punaista lankaa” ei kokoelman teoksilla metropoliitan mukaan ole, mutta se on ”hänen näköisensä”.

Vuoden 2023 pienoisnäyttely, jolla juhlistetaan Arseni-kokoelman perustamisen 20-vuotista historiaa, käsittää vain pienen otoksen kokoelmaan kuuluvista teoksista. Näyttelyssä on esillä yhteensä 14 työtä, joiden tekijät Tiina Laitanen (s. 1971), Tarja Lanu (s. 1953), Leena Luostarinen (1949–2013), Soili Talja (s. 1958), Marjatta Tapiola (s. 1951) ja Irina Zatulovskaja (s. 1954) ovat metropoliitta Arsenin taiteilijaystäviä. Esillä olevat maalaukset, piirustukset ja grafiikan vedokset ovat neljältä viime vuosikymmeneltä.

Teoskuva: Irina Zatulovskaja, VOT SHUTOV, 1988. Vesiväri paperille. Taidemuseo Eemilin Arseni-kokoelma.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Halosen taiteilijasuku

Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista.

Kokoelmien kertomaa

Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.

Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta. Kokoelmanäyttely on esillä Taidemuseo Eemilissä noin vuoden 2025 loppuun saakka.

Katso tästä kokoelmanäyttelyn sivu

Kuva: Kalle Halonen, Koski, 1934. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.

Varjokuvitelmia-installaatio | 13.10.2023–31.12.2023

Lapinlahden Kuvataidelukion ja Savonlinnan Taidelukion yhteisprojekti

Tulossa Taidemuseo Eemilin studioon 13.10–31.12.2023

Lapinlahden Kuvataidelukio ja Savonlinnan Taidelukio ovat toteuttaneet yhteistyössä kollektiivisen varjotaideteoskokonaisuuden, joka käsittelee erilaisten ympäristöjen merkityksiä. Niitä tarkastellaan pitkällä aikajanalla. Teoksessa pohditaan historiaa, mikä voi olla vaikuttanut nykyisyyteen, tähyillään tulevaisuuteen, kenties unelmiin, mutta myös uhkakuviin. Installaatio koostuu eri aiheisista, maalatuista paperi- ja pahvielementeistä. Ne valaistaan niin, että varjot luovat toisen, mystisen maailman.

Teoksen osat suunniteltiin ja toteutettiin lukukauden 2021–2022 aikana. Osat rakentuivat ensin kirjeenvaihtona oppilaitosten välillä: keskeneräisiä teospaloja lähettiin lukiosta toiseen, jossa niitä jatkettiin. Materiaalina käytettiin tukevaa paperia ja kartonkia, joihin piirrettiin ja maalattiin. Keväällä 2022 Savonlinnan taidelukiolaiset vierailivat Lapinlahdella, jossa järjestettiin työpaja. Työpajassa teoksen osat koottiin erilaisiksi pienoismaailmoiksi ja suunniteltiin niiden valaisemista.

Pienoismaailmoista kootaan installaatio, joka rakentuu Taidemuseo Eemilin Studio-tilaan. Aiemmin teoksista koottu näyttely on ollut esillä Riihisaaren museossa Savonlinnassa syksyllä 2022. Tämän yhteistyöprojektin tarkoituksena on ollut kuvataiteen erikoislukioiden verkostoituminen ja yhteistyön tiivistäminen.

Taiteellista työtä ja tehtävänkehittelyä on viilattu yhteistyössä varjotaiteilija Paula Vilmin, kontekstitaiteilija ja taidepedagogi Laura Mellasen sekä äänitaiteilija ja -suunnittelija Eliel Tammiharjun kanssa. Kokonaisuudesta julkaistaan lopulta tehtäväkokonaisuus kuvataidekasvattajille suunnatulle Kuvistuubi-sivustolle.

Terveisin
kuvataiteen lehtorit
Satu Huttunen ja Titta Hämäläinen

Iida Valkonen – Tuulen maa | 13.10.2023–31.12.2023

Tulossa Taidemuseo Eemilin näyttelysaliin 13.10–31.12.2023

Piirros on parhaimmillaan silloin, kun se karkaa paperilta.

Iida Valkonen

Iida Valkonen on nuori pohjoissavolainen kuvataiteilija, ja Tuulen maa on Valkosen ensimmäinen oma museonäyttely:

– Piirtäjänä minulle merkityksellistä on muodon antaminen sellaisille asioille, joilla ei ole pysyvää fyysistä muotoa ja jotka jollain tapaa ylittävät ihmisen havaintokyvyn. Teoksen lähtökohtana toimii usein liike, siitä muodostuva rytmi ja eri aistien tuottamat kokemukset.

Tuulen maa -näyttelyn keskiössä on tuuli ja sen liikkeeseen pohjautuvien ilmiöiden kuvaaminen taiteen keinoin. Näyttelyn teokset ovat valmistuneet vuosina 2022–2023.

– Olen pyrkinyt kuvaamaan tuulen liikettä sekä liikkeen toisintamisen että mielikuvien kautta. Näyttelyä tehdessäni olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, miten piirros tulee osaksi tilaa. Tuuli saa muodon osuessaan johonkin massaan, kuten veteen tai puiden latvoihin. Sen voi myös tuntea voimakkaina puhureina, jotka ovat niin vahvoja, että niihin voisi miltei nojata kaatumatta. Se myös on toisinaan tuntunut lempeältä ja hennolta puhallukselta vasten poskea.

– Koen, että piirros voi olla ikään kuin tallenne liikkeestä ja siihen liittyvästä kokemuksesta, joka muuntuu kuvaksi siitä ilmiöstä, jota se pyrkii käsittelemään. Pyrin tietoisesti poispäin havaintoon perustuvasta piirtämisestä, tutkin ennemmin viivaa eleenä ja tallenteena. Piirtäminen voi olla näkymättömän näkyväksi tekemistä ja eri aisteille herkistymistä, Valkonen kuvailee.

**
Iida Valkonen (s. 1989, Lapinlahti) on valmistunut kuvataiteilijaksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2016. Valkonen on työskennellyt valmistumisesta lähtien piirtämisen parissa. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti tilalliseen piirtämiseen ja mediataiteeseen. Taiteilijana häntä kiehtovat etenkin erilaiset tavat tuottaa, tulkita ja esittää piirtämistä. Valkonen on pitänyt useita soolonäyttelyitä eri taiteilijaseurojen gallerioissa, lisäksi hän on ottanut osaa jurytettuihin ryhmänäyttelyihin, joista viimeisimpiä ovat M_itä? Nykytaiteen biennaali 2021 (Mikkeli) ja Ars Liberan Dialogi 2022 (Kuopio). Hänen teoksiaan on hankittu mm. Tampereen taidemuseon, HUS:n ja Kuopion taidemuseon kokoelmiin. Kuopion kaupunki palkitsi Valkosen vuonna 2022 taiteellisesta työskentelystä Juho Rissasen stipendillä, joka myönnetään vuosittain hakemuksetta nuorelle pohjoissavolaiselle taiteilijalle.

Näyttelyn tuottamista ja taiteellista työskentelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Taiteen edistämiskeskus.