Näyttelyt

Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn

Lapinlahden Haloset | 9.6.2020–6.9.2020

Teoksia Halosten Museosäätiön kokoelmista

Lapinlahden Halosen taiteilijasuku on suomalaisuuden kauneinta ydintä. Kansakuntamme rakentaminen perustui alkuvaiheessaan sivistyneistön luomaan ihanteelliseen kuvaan Suomen kansasta. Halosen taiteilijasuku teki tästä ideaalista omalta osaltaan totta.

Lapinlahden Haloset -näyttely esittelee viiden Halosen taiteilijasukuun kuuluneen ammattikuvataiteilijan teoksia Halosten Museosäätiön kokoelmista. Antti, Arttu, Eemil, Kalle ja Pekka Halonen vaikuttivat suomalaisessa taide-elämässä 1800-luvun lopulta 1900-luvun puolivälin tienoille saakka.

Serkukset taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933) ja kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) ovat maamme taidehistorian kärkinimiä. Aikalaiset luonnehtivat heitä usein kaikkein suomalaisimmiksi taiteilijoistamme. Pekka Halonen tunnetaan ennen kaikkea suomalaisen maiseman sielun, maalaiskansan ja perheidyllin ilmentäjänä, Eemil Halonen taitavana kansankuvaajana, Kalevalan tulkitsijana ja tunnustettuna muotokuvien tekijänä. Molemmat etsivät suomalaisuuden ydintä ja halusivat luoda omaperäistä kansallista taidetta. Pekka Halosen sanoin: ”Pyrittiin vapautumaan vieraista vaikutuksista ja näkemään omia oloja omilla silmillä.” Pekka ja Eemil Haloselle taide merkitsi myös sopusointua, rauhaa ja kehittymistä ihmisenä.

Pekan veli Antti Halonen (1870–1945) teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana ja talonpoikaisen rakennusperinteen vaalijana ja kehittäjänä. Hän oli myös lahjakas taidemaalari, joka maalasi mieluiten maisemia ja tarkkaili jatkuvasti ympäristöään etsien sopivia aiheita. Antti oli sukunsa taiteilijoiden kannustaja, maalausretkien kumppani ja luottokeskustelija.

Eemilin nuorin veli Kalle Halonen (1899–1947) kävi Kansallisteatterin oppilaskoulun ja oli jo 1920-luvun alkupuolella lupaava, yleisön ja kriitikoiden arvostama näyttelijä. Myös Kalle opiskeli taidemaalariksi, jonka maisemia oli esillä 1920–30-luvun vaihteen nykytaiteen näyttelyissä.

Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinän taiteeseen vanhimmalta veljeltään Eemililtä. Monien ammattisalaisuuksien peittämä pronssivalu oli suomalaisille kuvanveistäjille menetelmänä tuolloin liki tuntematon. Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Kuvanveistäjänä hänen taiteellinen toimintansa oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla hänen palattuaan opintomatkaltaan Berliinistä ja Pariisista.

Halosen taiteilijasukuun kuului kuudeskin ammattitaiteilija: viulisti Heikki Halonen (1882–1932), joka on mukana näyttelyssä veljensä Pekan ikuistamana.

Lapinlahden Haloset -näyttelyn teokset ovat Halosten Museosäätiön kokoelmista. Näyttelyn on kuratoinut museonjohtaja Riitta Marin. Halosten Museosäätiö on perustettu Lapinlahdella vuonna 1971. Säätiön tarkoituksena on edistää taiteen harrastusta ja taiteilijoiden Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taiteen vaalimista, ylläpitää Lapinlahden kunnassa monikäyttöistä luovan ja esittävän taiteen taidemuseota kokoelmineen sekä harjoittaa säätiön tarkoitukseen liittyvää museotoimintaa.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Taidevalajan pajassa | 9.6.2020–6.9.2020

Kirsi Siponen

Taidevalajan pajassa -näyttelyssä esitellään taidevalumenetelmää ja pronssikuvanveistoa. Suomalainen taidevalutaito on lähtöisin Lapinlahdelta. Kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) oli maamme ensimmäinen taidevalimoyrittäjä. Hänen jalanjäljissään kulkee lapinlahtelainen kuvanveistäjä ja taidevalaja Kirsi Siponen (s. 1969).

Kirsi Siponen opiskeli metalliseppä-artesaaniksi Petäjäveden ja Mikkelin Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa. Valmistuttuaan hän hakeutui oppisopimuskoulutukseen lapinlahtelaiseen taidevalimoon. Kirsi Siponen on vetänyt taidevalukursseja muun muassa Piippolan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, Kestilän avovankilassa ja Portaanpään opistossa.

Kuvanveistäjänä Kirsi Siponen on itseoppinut. Hän on tehnyt taidetta aina. Äidin mennessä lypsylle pieni lettipää lähti mukaan navettaan piirtämään lehmiä. Veljet sukelsivat hänelle savea joen pohjasta muovailtavaksi. Savitöitä kuivateltiin auringonpaisteisilla rantakivillä.

Kirsi Siposelle käsillä tekeminen on elämäntapa ja taiteen tekeminen elämän mittainen kokeilu. Kuvanveisto on hänelle mielekkäin ja luontevin tekemisen muoto, jota työskentely taidevalajana tukee. Veistoksensa Kirsi Siponen tekee yleensä savesta, mutta hän käyttää myös muita materiaaleja, kuten vahaa ja kipsiä. Valmiit teoksensa hän valaa itse pronssiin.

Kirsi Siposen taide esittelee monenkirjavaa elämää syntymästä kuolemaan. Teostensa aiheet hän löytää usein omasta elämästään: lapsuuden muistoistaan, ihmissuhteistaan, tanssiharrastuksestaan, omista lapsistaan ja eläinystävistään. Erityisesti kotitilan tutut lehmät ovat lähellä hänen sydäntään.

Tuonpuoleista näyttelyssä edustavat enkeliaiheiset hautaveistokset, joita on esillä kipsimalleina. Ne ovat Kirsi Siposen omasta hautakivikoristemallistosta, joka syntyi 1990-luvulla vastapainona ulkomaisille hautakoristeille. Kirsi Siponen halusi luoda kotimaista hautakoristetaidetta, pelkistettyä ja tyyliteltyä muodoiltaan. Enkeliveistokset ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Kokoelmanäyttely

Taiteilijan tie

Kuvanveistäjä Eemil Halonen

Taidemuseo Eemilin kokoelmanäyttely Taiteilijan tie – kuvanveistäjä Eemil Halonen Suomea veistämässä esittelee kansallisesti merkittävän kuvanveistäjän monipuolista tuotantoa historiallisessa viitekehyksessään: itseään etsivässä Suomessa. Näyttely kuvastaa suomalaisten kuvataiteilijoiden keskeistä roolia kansallisen identiteettimme rakentamisessa 1900-luvun alkupuolella.


Katso näyttelyn esittely

Tulossa

Miksi mörkö hymyilee? | 25.9.2020–20.12.2020


Näyttelyssä tutustutaan satuihin ja tarinoihin, joista on tehty nukketeatteriesitys. Teatterinuket ovat upeita taideteoksia, jotka hurmaavat katsojan. Jokaisella nukentekijällä on oma tunnistettava kädenjälkensä, ja näyttely tuo esille heidän osaamistaan.

Teatterinuket ovat marionettinukkeja, käsinukkeja, keppinukkeja, pöytäteatterinukkeja, sorminukkeja, varjoteatterinukkeja, bunrakunukkeja, paperinukkeja ja jättiläisnukkeja. Myös erilaisia naamioita nähdään nukketeatterinäyttämöllä, ja toisinaan esineet heräävät henkiin ja saavat uuden tehtävän ja merkityksen.

Viehättävän lisän näyttelyyn tuo Petter Korkmanin säveltämät ja tuottamat äänimaisemat.

Näyttely on Lilla Villanin tuottama taidepedagoginen näyttely, jonka kautta tutustutaan satuihin, tarinoihin ja tunteisiin. Näyttelyyn kuuluu 10-11 tarinaa, jättiläisnukke ja nukketeatterinäyttämö. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa. Näyttelyn osana järjestetään monipuolista taidepedagogista ohjelmaa.

[

Taidemuseo Eemil

TAIDEMUSEO EEMIL | Suistamontie 3, 73100 LAPINLAHTI
puhelin 040 187 2678 | sähköposti info@eemil.fi
Share This