Näyttelyt

Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn

Näköala kalliolta | 24.5.2024–29.9.2024

Taidetta OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta

Taidemuseo Eemil sijaitsee Puustellinkalliolla, jolla on esitetty taidetta ja jolta on tähyilty lapinlahtelaista kulttuurielämää jo yli 50 vuoden ajan. Vastaavasti useat suomalaiset taiteilijasukupolvet ovat ikuistaneet kallioilta avautuvia maisemia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin: luontoaiheiden kuvaus kaikessa moninaisuudessaan näkyy sekä nykytaiteen että vanhemman taiteen teoksissa.

Näköala kalliolta -näyttelyssä on esillä Suomen taidehistorian klassikkokauden taiteilijoita, kuten esimerkiksi Oscar Kleineh, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Ferdinand von Wright. Sodanjälkeisten vuosien ja nykytaiteen merkittävimpiä taiteilijanimiä näyttelyssä edustavat muun muassa Aimo Tukiainen, Kain Tapper, Marjatta Tapiola, Marika Mäkelä, Jukka Mäkelä ja Pekka Ryynänen.

Näyttelyssä nykytaiteen teoksia on sijoitettu rinta rinnan eri aikakauden taiteen kanssa ja näin luotu jatkumollisia ryhmiä. ”Täytyy muistaa, että kaikki taide on tekohetkellä ollut oman aikansa nykytaidetta”, painottaa näyttelyn kuraattori, FT, konservaattori ja taidehistorioitsija Nina Robbins.

Robbins on valinnut teokset OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta. OP Ryhmän Taidesäätiö on perustettu vuonna 1987 ja sen tehtävänä on tukea suomalaista kuvataidetta ja lainata arvosoittimia lahjakkaille nuorille soittajille. Taidesäätiön taidekokoelma on yksi suurimmista suomalaisista yksityisistä kokoelmista, sillä siihen kuuluu noin 3 000 teosta. Taidekokoelma on kattava esitys suomalaista taidehistoriaa sisältäen muun muassa maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja tekstiilitaidetta 1800-luvun puolivälistä nykypäivään.

Taidemuseo Eemilin kesänäyttely on lahja 150 vuotta täyttävälle Lapinlahden kunnalle sekä kaikille kuntalaisille ja taiteen ystäville. Juhlavuoden taide-elämyksiä löytyy myös eri puolilta kuntaa.

Taidetta näyttelysalien ulkopuolella
Lapinlahden kunta tunnetaan taide- ja liikuntapitäjänä, joten juhlavuoden ohjelmistossa taide ja liikunta yhdistyvät uudella tavalla: kesänäyttelykokonaisuus innostaa nauttimaan taiteesta ja houkuttelee virkistäytymään lähimetsien poluille ja varjoisiin siimeksiin – sielläkin taide yllättää!

Kesän taidekattausta tehdään yhteisöllisesti muun muassa Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun, Lapinlahti-Seuran, taiteilijoiden ja taiteen harrastajien kanssa: Puustellinkalliolle kohoaa lasten rakentamana Taidemetsä (15.5.–29.9.), ja Romurinsessa eli Marjut Kauppinen sekä työryhmä LuoVest eli Lala Luotosenkoski ja Sinikka Vest muuttavat yhteistyönä Taidemuseo Eemilin lasiterassin Paratiisiksi (7.6.–29.9.2024). Isän ja poikien, Seppo, Antti ja Olli Kääriäisen tuottama kesänäyttely Pohtijat riihenalaiset täyttää Eemil Halosen Riihiateljeen (19.6.–6.9.2024), ja kesän taideteema levittäytyy niin Lapinlahden ja Varpaisjärven taajamiin kuin kyliinkin. Kesän taidekokonaisuutta ovat tukeneet OLVI-säätiö ja Lapinlahden kunta.

Kesän näyttelyistä tiedotetaan tarkemmin kevään ja kesän aikana Taidemuseo Eemilin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla – jää kuulolle.

Teoskuva: Albert Edelfelt: Maisema Beaulieusta, 1886, öljy kankaalle. OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelma. Valokuva: Rauno Träskelin.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Kuvanveistäjä ja taidevalaja Arttu Halonen | 16.5.2024–29.9.2024

120 vuotta lapinlahtelaista taidevalua -juhlavuosi

Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinän kuvanveistoon ja taidevaluun vanhimmalta veljeltään kuvaveistäjä Eemil Haloselta. Ulkomailla opiskellessaan Eemil-veli oli tutustunut taidevaluun, jota hän ryhtyi yhdessä 18-vuotiaan Artun kanssa kokeilemaan Lapinlahden Nerkoolla. He edistyivät yrityksen ja erehdyksen kautta ja hakivat käytännön neuvoja myös kuvanveistäjä Emil Wikströmiltä.

Arttu Halonen jatkoi vuodesta 1912 lähtien taidevalua Nerkoon vanhassa meijerissä, kunnes se tuhoutui tulipalossa kesällä 1917. Sisällissodan jälkeen Arttu Halonen hankki taidevalimoa varten tontin ja talon Lapinlahden rautatieaseman läheisyydestä. Valimo aloitti virallisesti toimintansa 1919. Ensimmäinen suurikokoinen valu oli Eemil Halosen Vapaus Iisalmen sankarihaudalle 1920. Arttulassa valetuista teoksista mainittakoon myös Viipuriin sijoitettu Jussi Mäntysen Hirvi, 1928, sekä Helsingissä Johannes Haapasalon Apostoli Johannes, 1930, ja Felix Nylundin Kolme seppää, 1932.

Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Vuosikymmenten aikana monet suomalaiset taidevalajat saivat oppinsa häneltä – ja pronssivaloksia Artun pajassa tehtiin toista tuhatta.

Arttu Halosen taiteellinen toiminta oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla. Näyttelyiden lisäksi hän osallistui useisiin veistoskilpailuihin. Arttu Halosen tuotanto on pienehkö: tietoja on noin kuudestakymmenestä teoksesta. Pienoisveistosten aiheina ovat usein ihmiset arkisissa hetkissään. Arttu Halonen on valmistanut myös lyyrisiä ja tyyliteltyjä naishahmoja sekä muotokuvia sukulaisistaan ja tuttavistaan.

Taiteelliseen tuotantoon voidaan lukea monet taideteollisuustuotteet, kuten taontatyöt sekä pronssiset korut ja sinetinpäät.

Arttu Halosen julkisia taideteoksia ovat Lapinlahden graniittinen sankarihautamuistomerkki, 1920, ja siihen toisen maailmansodan jälkeen liitetty pronssinen Partiosotilas-reliefi, 1941, sekä SM-aitajuoksija Lauri Karimon muistomerkki, 1952.

Kuva: Arttu Halonen, Halosten Museosäätiön arkisto.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Joka kodin Paavo Kaikkonen: maalauksia | 22.2.2024–2.2.2025


Taidemaalari Paavo Kaikkosen (1920–1977) maisemamaalauksia löytyy monista lapinlahtelaisista ja iisalmelaisista yksityiskodeista: Paavo Kaikkonen oli joka kodin yläsavolainen taiteilija, jonka ammattilaisura kesti noin kaksikymmentä vuotta (1956–1975). Kaikkosen maalaukset olivatkin monelle yläsavolaiselle ensimmäinen kosketus taiteeseen. Tuottelias ja taidokas taiteilija maalasi arviolta noin 2 500–3 000 taulua.

Paavo Kaikkonen kuului isoäitinsä kautta Halosen taiteilijasukuun, sillä Kaikkosen isoäiti Heta Halonen ja Halos-suvun taiteilijoiden isät Olli ja Jussi olivat sisaruksia. Paavo Kaikkonen jatkoi Halosten viitoittamalla tiellä, ja jo pienenä poikana hän kulki metsässä taidemaalari Kalle Halosen kanssa.

Paavo Kaikkonen maalasi niin kotikunnassaan Lapinlahdella kuin Iisalmessa ja Maaningallakin 1950-luvulla, jolloin hän alkoi elättää itsensä ja perheensä taiteellaan. Kaikkonen rakensi kodin Iisalmen maalaiskuntaan Tervakankaalle vuonna 1959, ja Iisalmen-vuosina hän maalasi muun muassa Paloisvuorella. Kaikkoset muuttivat 1970-luvun puolivälissä Ruotsiin, jossa taiteilija kuoli vuonna 1977.

Joka kodin Paavo Kaikkonen -näyttelyn teokset ovat Halosten Museosäätiön kokoelmasta ja kahdesta yksityiskokoelmasta. Näyttely on toteutettu yhdessä lapinlahtelaisen keräilijän, FL Terho Paltamon kanssa. Paltamo on julkaissut tietokirjan Joka kodin Paavo Kaikkonen (2023).

Teoskuva: Paavo Kaikkonen: Karkinniemen rannassa, 1966. Öljy levylle. Yksityiskokoelma. Kuva: Olli Lähdesmäki.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Kokoelmanäyttely

Halosen taiteilijasuku


Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista.

Kokoelmien kertomaa

Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.

Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta. Kokoelmanäyttely on esillä Taidemuseo Eemilissä noin vuoden 2025 loppuun saakka.

Katso tästä kokoelmanäyttelyn sivu

Kuva: Kalle Halonen, Koski, 1934. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.

Tulossa

Hehkua ja virkeätä liikettä | 25.10.2024–5.1.2025

Lapinlahden kunnan 150-vuotisjuhlavuoden näyttely

Tulossa Taidemuseo Eemiliin 25.10.2024-5.1.2025

Lapinlahti tunnetaan taide- ja liikuntapitäjänä – myös Taidemuseo Eemilin syksyn näyttelyssä yhdistyvät taide ja urheilu. Esillä on palkitun lapinlahtelaisen ITE-taiteilija Romurinsessan teoksia ja kunnan tuoreimpina taidehankintoina kuvataiteilija Mikko Valtosen tuotantoa. Taidemuseon Studioon rakentuu Juhannuskisoista Savo Gamesiin -näyttelyosio, joka sisältää valokuvia, videotallenteen, muuta yleisurheilukisojen rekvisiittaa sekä urheiluteemaista taidetta Taidemuseo Eemilin kokoelmista.

Romurinsessa eli Marjut Kauppinen (s. 1973) on vuoden 2022 ITE-taiteilija, joka asuu ja työskentelee Lapinlahden Korpijärvellä. Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallisen tunnustuksen saanut Romurinsessa tekee taidetta kierrätysmateriaaleista. Nimi Romurinsessa syntyi yli 15 vuotta sitten, kun viriketoiminnan ryhmässä eräs mummo totesi kierrätysaineksista tehdyn teoksen nähdessään, että ”kyllä sinä out melekonen Romurinsessa”. Osuva ja mieluisa nimi tarttui käyttöön.

Kuvataiteilija Mikko Valtonen (1968–2019) tunnetaan iskevistä sarjakuvista ja suurikokoisista värikkäistä maalauksista. Valtonen kasvoi Siilinjärvellä ja asettui asumaan Lapinlahdelle Pällikkään entiselle koululle. Lapinlahden kunta on hankkinut taidekokoelmaansa yhteensä yli 90 Valtosen teosta ja luonnosta, jotka ajoittuvat opiskeluajoilta aina 2010-luvulle saakka.

Lapinlahdella järjestettiin vuosina 1972–2021 yhteensä 49 kertaa valtakunnallisesti merkittävä urheilutapahtuma, joka tunnetaan niin Juhannuskisoina kuin Savo Games ja Motonet GP -yleisurheilukilpailuina. Juhannuskisoista Savo Gamesiin -näyttelyssä on katsottavana ennennäkemätöntä ja tunteita herättävää materiaalia kisoista ja kisakenttien ulkopuolelta, kuten tilanne- ja urheilijakuvia sekä koostevideo. Urheiluteema yhdistyy myös esillä olevaan taiteeseen.

Taide- ja urheiluteemainen näyttelykokonaisuus juhlistaa 150 vuotta täyttävää Lapinlahden kuntaa. Näyttely on tuotettu yhdessä Lapinlahden kunnan kanssa.

Kuva: Savo Games 2019, Ronny Junnilainen

Share This