Näyttelyt

Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn

Miksi mörkö hymyilee? | 25.9.2020–20.12.2020

Teatterinukkenäyttely

Miksi Mörkö hymyilee? Vastaus löytyy syksyllä 2020 Taidemuseo Eemilistä. Siellä Mörkö saa seurakseen Lohikäärmeprinsessan, vanhan Ofelia-neidin, Joutsenpojan, Ruman Ankanpoikasen ja lempeän jättiläisen. He kaikki ovat taitavasti tehtyjä teatterinukkeja, jotka ovat esiintyneet satoja kertoja nukketeatterinäyttämöillä ympäri maailmaa.

Mutta nyt maailma on kierretty, ja Mörkö kumppaneineen johdattaa näyttelyssä kävijät teatterin, satujen ja kuvakirjojen pariin.

​Teatterinuket ovat upeita taideteoksia, joita on kiinnostava katsella. Jokaisella nukentekijällä on oma tunnistettava kädenjälkensä. Näyttelyssä on mukana nukkeja kahdeksalta nukentekijältä: Heini Maaraselta, Iida Vanttajalta, Teija Sivulalta, Mona-Rita Sannmarkilta, Ulla Kostiaiselta, Asta Immoselta, Joel Nokelaiselta ja Anne Lihavaiselta.

Näyttely on kulttuuritalo Lilla Villanin tuottama taidepedagoginen näyttely, jonka kautta tutustutaan satuihin, tarinoihin ja tunteisiin. Näyttelyyn kuuluu kymmenkunta tarinaa, jättiläisnukke ja nukketeatterinäyttämö.

Viehättävän lisän näyttelyyn tuo Petter Korkmanin säveltämät ja tuottamat äänimaisemat.

Miksi mörkö hymyilee? -teatterinukkenäyttely on alun perin tehty Lilla Villaniin Sipooseen syksyllä 2019. Taidemuseo Eemiliin näyttely on toteutettu yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa.

Näyttelyn kuraattori: Anne Lihavainen. Työryhmä: Tiina Kolehmainen ja Petter Korkman (musiikki ja äänimaisema).

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Kokoelmanäyttely

Taiteilijan tie

Kuvanveistäjä Eemil Halonen

Taidemuseo Eemilin kokoelmanäyttely Taiteilijan tie – kuvanveistäjä Eemil Halonen Suomea veistämässä esittelee kansallisesti merkittävän kuvanveistäjän monipuolista tuotantoa historiallisessa viitekehyksessään: itseään etsivässä Suomessa. Näyttely kuvastaa suomalaisten kuvataiteilijoiden keskeistä roolia kansallisen identiteettimme rakentamisessa 1900-luvun alkupuolella. Kokoelmanäyttely on esillä 31.12.2021 saakka.


Katso näyttelyn esittely

Tulossa

Kaisa Törmänen | 29.1.2021–25.4.2021

Punainen lanka - naisten käsityöstä nykytaiteeksi

”Teen kuvia naisen traditiosta käsin. Pehmeät materiaalit ja naiseuden tematiikka ovat taiteeni punainen lanka”, kuopiolainen kuvataiteilija Kaisa Törmänen kiteyttää retrospektiivisen näyttelynsä ytimen. Taidemuseo Eemilissä on keväällä 2021 värikäs ja monipuolinen kattaus hänen taiteellisesta tuotannostaan.

Kaisa Törmänen on syntynyt ja kasvanut pienessä pohjoisen kylässä Sallassa. Lapsuudenkodissa kädentaidot olivat arvostettuja ja välttämättömiä. Piirtämistä pidettiin joutavana, joten käsityö tarjosi kanavan luovuudelle. ”Vimmaisen tekemisen vuoksi minua kutsuttiinkin Kaisamaakariksi”, Törmänen kertoo.

Kaisa Törmänen valmistui tekstiilisuunnittelijaksi 1980. Opiskelujensa jälkeen hän aloitti vapaana taiteilijana tavoitteenaan kuvallinen ilmaisu tekstiilin keinoin. Materiaalipohjainen tekeminen on Kaisa Törmäselle oleellinen osa käsittämistä, käsillä tekemistä. ”Materiaalien kirjo on vuosien myötä laajentunut, mutta aina ilmaisussani on jotain tekstiilinomaista – vaikka vääntäisin rautalankaa,” hän toteaa. Neljäkymmentä vuotta Kaisa Törmänen on kierrättänyt töissään erilaisia jätemateriaaleja ja kirpputorilöytöjä: se on ollut henkilökohtaista ekologiaa ja ekonomiaa.

Tekstiilitaide luokitellaan niin sanottuihin soveltaviin taiteisiin. ”Siinä on samaa vähättelyä kuin yleensä naisten töihin”, Kaisa Törmänen huomauttaa. Naisten historia nivoutuu paljolti heidän näkymättömään työhönsä. ”Naiseus ja toiseus, sen ilmentäminen, on keskeinen osa tuotantoni punaista lankaa.”

Tekstiili on aistillinen materiaali. Se on myös taipuisa taiteen muoto, joka muuntuu pehmeästä kovaksi, veistokseksikin! Aisti ja muisti toimivat työskentelyn käynnistäjinä. Ajatus ja tunne ohjaavat, käsi käsittää. Puhtaat ja voimakkaat värit ovat Kaisa Törmäselle luonnollisia, sisäsyntyistä Lapin palettia. Saamelaiset juuret tulevat isän puolelta.

Elämää Haminalahden maalaiskartanossa - von Wrightin perheen kesäpäivä 1930 | 29.1.2021–25.4.2021

Raija Laitinen

Eletään kesäistä päivää 1830. Kuopion Haminalahdella hirsisessä maalaiskartanossa asuu von Wrightin suurperhe: topakka mummo Anna Christina, kärttyisä majuri-isä, lempeä äiti Maria Elisabeth sekä perheen yhdeksän lasta, joista vanhimmat, 25-vuotias Magnus ja 20-vuotias Wilhelm, ovat jo aloittaneet taiteilijauransa. Perheen kuopus, 8-vuotias Ferdinand seuraa isoveljiensä mallia.

Kuopiolainen nukketaiteilija Raija Laitinen on valmistanut von Wright -taiteilijaveljesten lapsuuteen ja nuoruuteen sijoittuvan fiktiivisen kuvatarinan, joka rakentuu yli kahdestakymmenestä kolmiulotteisesta kuvasta kartanossa ja sen pihapiirissä, metsässä ja järven rannalla. Vitriinilaatikkojen taustalle sijoitetut valokuvat ovat Haminalahden kulttuurimaisemista ja muualta Kuopion ympäristöstä. Jokaiseen tuokiokuvaan on kirjoitettu kulttuurihistoriallisiin faktoihin perustuva fiktiivinen tarina von Wrightin perheestä ja kartanonväestä kesällä 1830.

Tarinassa vierailee perheen sukulaisia, kuten mummon siskontyttäret Maria Charlotta Forsten ja Aurora Järnefelt. Heidän lisäkseen mukana on joukko fiktiivisiä hahmoja: kotiopettaja ja suutari sekä palvelusväkeä ja kerjäläisiä. Wrightiläinen lintuteema on keskeinen osa tarinaa, jossa esiintyy monia muitakin eläimiä: lehmiä, lampaita ja hevosia sekä koira, kissa ja kettu.

Pienoismaailman henkilöt Raija Laitinen on luonut Fimo-massasta, piipunrassista ja vanusta. Nuket on vaatetettu 1830-luvun henkeen. Eläimet on tehty huovuttamalla. Huonekalut ja muun rekvisiitan Laitinen on valmistanut puusta ja Fimo-massasta. Joitakin esineitä on löytynyt myös kirppikseltä.

Nukkemaakari Raija Laitinen rakentaa historiallisia pienoismaailmoja harrastuksenaan, kuten ”Päivä Kuopiossa 1890” (2004) ja vuoteen 1912 sijoittuva ”Sirkus saapuu kaupunkiin” (1913). ”Idea von Wrightin perheen kesäiseen tarinaan syntyi kävellessäni Haminalahden upeissa kulttuurimaisemissa kesällä 2013”, Raija Laitinen kertoo. ”Sain siellä vision Ferdinand von Wrightistä istumassa pikkupoikana isolla kivellä Suopeltovuoren laella taustanaan sininen järvimaisema Haminalahdelta.” Nukketaiteilijan mielikuvitus lähti lentoon, henkilöt ja kuvat kehittymään. Ensin heräsi eloon von Wrightin perhe, vähitellen heidän seurakseen syntyi erilaisia fiktiivisiä hahmoja – ja näistä kehkeytyi kokonainen tarina taiteilijaveljesten lapsuudenkodista ja sen luonnonkauniista ympäristöstä.

[

Taidemuseo Eemil

TAIDEMUSEO EEMIL | Suistamontie 3, 73100 LAPINLAHTI
puhelin 040 187 2678 | sähköposti info@eemil.fi
Share This