Näyttelyt
Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn
Hehkua ja virkeätä liikettä | 25.10.2024–5.1.2025
Lapinlahden kunnan 150-vuotisjuhlavuoden näyttely
Lapinlahti tunnetaan taide- ja liikuntapitäjänä – myös Taidemuseo Eemilin syksyn näyttelyssä yhdistyvät taide ja urheilu uudella tavalla. Esillä on palkitun lapinlahtelaisen ITE-taiteilija Romurinsessan teoksia ja kunnan tuoreimpina taidehankintoina kuvataiteilija Mikko Valtosen tuotantoa. Taidemuseon Studiossa on Juhannuskisoista GP-kisoihin -näyttelyosio, joka sisältää nostalgisia ja tunteita herättäviä valokuvia, videokoosteen ja muuta yleisurheilukisojen rekvisiittaa lähes 50 kertaa järjestetyistä yleisurheilukilpailuista.
Romurinsessa eli Marjut Kauppinen (s. 1973) on vuoden 2022 ITE-taiteilija, joka asuu ja työskentelee Lapinlahden Korpijärvellä. Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallisen tunnustuksen saanut Romurinsessa tekee taidetta kierrätysmateriaaleista. Nimi Romurinsessa syntyi yli 15 vuotta sitten, kun viriketoiminnan ryhmässä eräs mummo totesi kierrätysaineksista tehdyn teoksen nähdessään, että ”kyllä sinä out melekonen Romurinsessa”. Osuva ja mieluisa nimi tarttui käyttöön. Näyttelyn taide vie katsojansa Romurinsessan ITE-taidepiha Onnelan maailmaan eläinaiheineen. Lisäksi vanhat mallinuket ovat kokeneet osaavissa käsissä muodonmuutoksen, ja nyt ne hehkuvat värien ja korujen peittäminä. Näyttelytyöt ovat pääosin tältä ja edelliseltä vuodelta.
Kuvataiteilija Mikko Valtonen (1968–2019) tunnetaan iskevistä sarjakuvista ja suurikokoisista värikkäistä maalauksista. Valtonen kasvoi Siilinjärvellä ja asettui asumaan Lapinlahdelle Pällikkään entiselle koululle vuonna 1998. Lapinlahden kunta on hankkinut taidekokoelmaansa yhteensä yli 90 Valtosen teosta ja luonnosta, jotka ajoittuvat opiskeluajoilta aina 2010-luvulle saakka. Näyttelyssä painottuvat yhtäältä 1990-luvun maalaustaide, jolla Valtonen saavutti valtakunnallista mainetta, ja toisaalta Pällikkäällä syntynyt veistoksellinen taide, johon Valtonen sai inspiraatiota ympäröivästä luonnosta.
Lapinlahdella järjestettiin vuosina 1972–2021 yhteensä 49 kertaa valtakunnallisesti merkittävä urheilutapahtuma, joka tunnetaan niin Juhannuskisoina kuin Savo Games ja Motonet GP -yleisurheilukilpailuina. Juhannuskisoista GP-kisoihin -näyttelyosiossa on katsottavana ennennäkemätöntä, kisahuumaa ja muistoja herättävää materiaalia kisoista ja kisakenttien ulkopuolelta, kuten tilanne- ja urheilijakuvia sekä koostevideo vuosien 1986–2021 parhaista paloista. Näyttelyn kuvataulut ovat myytävänä, minkä lisäksi kuvista on koottu myös vuoden 2025 seinäkalenteri. Kuvataulujen ja kalenterin tuotto käytetään lapinlahtelaisten lasten ja nuorten kulttuurin ja liikunnan tukemiseen.
Taide- ja urheiluteemainen näyttelykokonaisuus juhlistaa 150 vuotta täyttävää Lapinlahden kuntaa. Näyttely on tuotettu yhdessä Lapinlahden kunnan kanssa.
Joka kodin Paavo Kaikkonen: maalauksia | 22.2.2024–2.2.2025
Taidemaalari Paavo Kaikkosen (1920–1977) maisemamaalauksia löytyy monista lapinlahtelaisista ja iisalmelaisista yksityiskodeista: Paavo Kaikkonen oli joka kodin yläsavolainen taiteilija, jonka ammattilaisura kesti noin kaksikymmentä vuotta (1956–1975). Kaikkosen maalaukset olivatkin monelle yläsavolaiselle ensimmäinen kosketus taiteeseen. Tuottelias ja taidokas taiteilija maalasi arviolta noin 2 500–3 000 taulua.
Paavo Kaikkonen kuului isoäitinsä kautta Halosen taiteilijasukuun, sillä Kaikkosen isoäiti Heta Halonen ja Halos-suvun taiteilijoiden isät Olli ja Jussi olivat sisaruksia. Paavo Kaikkonen jatkoi Halosten viitoittamalla tiellä, ja jo pienenä poikana hän kulki metsässä taidemaalari Kalle Halosen kanssa.
Paavo Kaikkonen maalasi niin kotikunnassaan Lapinlahdella kuin Iisalmessa ja Maaningallakin 1950-luvulla, jolloin hän alkoi elättää itsensä ja perheensä taiteellaan. Kaikkonen rakensi kodin Iisalmen maalaiskuntaan Tervakankaalle vuonna 1959, ja Iisalmen-vuosina hän maalasi muun muassa Paloisvuorella. Kaikkoset muuttivat 1970-luvun puolivälissä Ruotsiin, jossa taiteilija kuoli vuonna 1977.
Joka kodin Paavo Kaikkonen -näyttelyn teokset ovat Halosten Museosäätiön kokoelmasta ja kahdesta yksityiskokoelmasta. Näyttely on toteutettu yhdessä lapinlahtelaisen keräilijän, FL Terho Paltamon kanssa. Paltamo on julkaissut tietokirjan Joka kodin Paavo Kaikkonen (2023).
Teoskuva: Paavo Kaikkonen: Karkinniemen rannassa, 1966. Öljy levylle. Yksityiskokoelma. Kuva: Olli Lähdesmäki.
Kokoelmanäyttely
Halosen taiteilijasuku
Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista.
Kokoelmien kertomaa
Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.
Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta. Kokoelmanäyttely on esillä Taidemuseo Eemilissä noin vuoden 2025 loppuun saakka.
Katso tästä kokoelmanäyttelyn sivu
Kuva: Kalle Halonen, Koski, 1934. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.
Tulossa
Olavi Lanu 100 vuotta: Maalauksia | 31.1.2025–26.4.2025
Tulossa Taidemuseo Eemilin Studioon 31.1.–26.4.2025
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 100 vuotta taidemaalari ja kuvanveistäjä Olavi Lanun syntymästä. Taidemuseo Eemilin näyttely juhlistaa merkkivuotta esittelemällä Lanun varhaisia maalauksia 1950- ja 1960-luvuilta.
Olavi Lanu tunnetaan luonnonmateriaaleista tehdyistä figuureista, tilateoksista ja betoniveistoksista, jotka saivat paljon näkyvyyttä 1970-luvun lopulta aina 2000-luvulle asti. Lanu oli kuitenkin koulutukseltaan taidemaalari. Suomessa hän opiskeli Vapaassa Taidekoulussa 1946–1947 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1947–1950. Hän jatkoi opintojaan yhdessä ensimmäisen vaimonsa Tutta Vuori-Lanun kanssa Pariisissa vuosina 1952–1953, jolloin aamupäivisin oli piirustusta Academie de la Grande Chaumiersissä ja iltapäivisin maalausta Academie Andre Lhotessa.
Olavi Lanun maalauksissa näkyy Andre Lhoten vaikutus kubistisina piirteinä. Selvimmin eron aikaisempiin maalauksiin huomaa, kun vertaa ennen Pariisia ja Pariisissa tehtyjä mallimaalauksia.
Koko 1950-luvun maalausten aihe näkyy selkeästi. Maalausten henkilöt ovat perheenjäseniä tai ystäviä. Maalaismaisemat ja luontoaiheet Olavi Lanu maalasi Ilomantsissa, jossa perhe vietti kesät Tutan äidin luona. Tutan äiti oli opettajana Ahvenjärven koululla, jossa Lanu maalasi useiden vuosien ajan tyhjässä luokkahuoneessa.
1960-luvulle tultaessa Ilomantsin aika jäi, ja aiheet löytyivät Lahdesta, jossa Olavi Lanu asui perheineen. Samalla maalaukset muuttuivat abstraktimpaan suuntaan, vaikka teoksilla olikin aina lähtökohta, josta Lanu teki havaintoja. Mustankallionmäeltä maalatuissa kattomaalauksissa on jo selvästi aistittavissa matka kohti pinnan tutkimista, mikä johdatti hänet monien vaiheiden jälkeen kolmiulotteiseen tekemiseen. Esimerkkeinä kolmiulotteisista töistä ovat Taidemuseo Eemilin terassilla sijaitsevat kaksi suurikokoista teosta.
Olavi Lanu
– Syntyi 10.7.1925 Viipurin maalaiskunnassa, Karppilassa
– Perhe evakuoitui Kotkaan
– Olavi Lanu osallistui sotaan: oli lähettipoikana ja betonilaboranttina Kannaksella; rintamalla Syvärillä, Sortavalassa ja Lapin sodassa
– Kävi sotaväen Kuopiossa
– Opiskelujen jälkeen asui Karinaisissa ja Lahdessa
– Kuoli Lahdessa 11.5.2015
Kuvanveistäjä Eemil Halonen: kotona ja kaukomailla | 31.1.2025–26.4.2025
Tulossa Taidemuseo Eemilin Näyttelysaliin 31.1.–26.4.2025
Kuvanveistäjä Eemil Halonen syntyi Pohjois-Savossa Lapinlahdella vuonna 1875 Jussi ja Anna-Liisa Halosen perheen esikoiseksi. Tie ammattitaiteilijaksi ei ollut helppo, mutta sinnikkyys ja päättäväisyys veivät hänet lopulta Suomen taidemaailman tunnettujen tekijöiden joukkoon, aina Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniapuheenjohtajaksi.
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 150 vuotta kuvanveistäjämme syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi tuomme koettavaksi taiteen keinoin ja tarinoin harvemmin esillä ollutta Eemil Halosen arkielämää niin kotona Lapinlahdella kuin Helsingissä, luomme katsauksen kuvanveistäjän opiskeluaikaan ja opintoihin ulkomailla sekä tutustumme taiteen tekemisen vaiheisiin. Näyttelyssä on mukana myös harvinainen kuvataltiointi Eemil Halosesta työnsä äärellä.
Kuvanveistäjä Eemil Halonen: kotona ja kaukomailla -näyttelyn teokset, luonnokset, valokuvat ja esineet kuuluvat Halosten Museosäätiön Eemil Halosen kokoelmaan ja arkistoaineistoon. Eemil Halosen kokoelma on aikanaan luonut pohjan Halosten Museosäätiön taidemuseotoiminnalle. Kokoelmaan kuluu 1 900 objektia, joista veistoksia ja veistosluonnoksia on noin 800.
Kuva: Nuori kuvanveisto-oppilas Eemil Halonen, Halosten Museosäätiön arkisto.
Tekstiilin taitajat: Anna, Hanna ja Sohvi Halonen | 20.2.2025–3.1.2026
Tulossa Taidemuseo Eemiliin 20.2.2025–3.1.2026
Anna Halonen (1889–1972) oli käsityönopettaja ja kutomoyrittäjä, joka perusti yhdessä Hanna-sisarensa kanssa ryijy- ja mattokutomon Kouvolaan vuonna 1920. Hanna kuoli kuitenkin varhain vakavaan vatsasairauteen, ja Anna jäi vastaamaan kutomosta. Anna Halosen mattokutomossa työskenteli parhaillaan kymmenkunta kutojaa, ja Annan ura kutomoyrittäjänä jatkui 1950-luvulle saakka.
Kutomon työt olivat tilaustöitä joko tilaajan mallin tai kutomon mallien mukaan. Malleja oli kymmeniä, ja niitä suunnittelivat niin veljet Eemil, Arttu ja Kalle Halonen kuin 1900-luvun alkuvuosikymmenten tunnetut tekstiilitaiteilijat, kuten Margareta Ahlstedt-Willandt, Laila Karttunen, Hulda Potila ja Greta Skogster. Lisäksi kutomossa käytettiin Suomen Käsityön Ystävien ja Valtion mallikutomonon tekstiilimalleja. Mattoja, ryijyjä ja muita tekstiilejä kudottiin joko asiakkaan omista tai kutomon langoista.
Anna ja Hanna Halosen serkku, Sohvi Halonen (1861–1920), oli monitaitoinen ja taiteellinen kansannainen, kansansivistäjä ja naisten aseman parantaja. Sohvi peri äidiltään käsityötaidot ja elätti niillä itseään. Hän värjäsi langat luonnonväreillä ja sommitteli seinävaatteiden malleja. Näistä aiheista häntä pyydettiin kertomaan Suomen Käsityön Ystävien tilaisuuksiin ja Peltosalmen kotitalouskoululle.
Taidemuseo Eemilin näyttely esittelee Halos-suvun käsityön taitajat tuomalla esiin valmiita tekstiilejä, tekstiililuonnoksia sekä malli- ja työpiirustuksia. Esillä on muun muassa kaksi Anna Halosen kutomossa kudottua ryijyä, joista toinen oli Annan omassa kodissa ja toinen Eemil Halosen kodissa. Tekstiilien luonnoksissa näkyy aikakauden taitelijoiden ja tekstiilitaiteilijoiden kädenjälki, kun taas piirustukset kertovat kutomoliikkeen työvaiheista.
Kuva: Ryijyn tekstiilinäyte tilaajaa varten 1920–1930-luvulta. Anna Halosen tekstiililuonnoskokoelma, Taidemuseo Eemil.