Yläsavolaista taidegrafiikkaa | 29.1.2026–25.4.2026

Prässin jälkeen – yläsavolaiset taidegraafikot: Husso, Remes, Tolonen, Turunen

Prässin jälkeen -näyttely koostuu neljän – joko syntyperältään tai asuinpaikaltaan – yläsavolaisen kuvataiteilijan graafisista teoksista: Jarmo Husso asuu ja on kotoisin Iisalmesta, Ulla Remes on kotoisin Pielavedeltä, Timo Tolonen asuu Iisalmessa ja Jenni Turunen on Iisalmesta kotoisin.

Näyttely kattaa useita grafiikan menetelmiä, kuten puupiirrosta, litografiaa, kartonkigrafiikkaa ja monotypioita. Teokset vaihtelevat perinteisestä seinälle ripustettavasta grafiikasta rajoja rikkovampaan ja kolmiulotteisempaan lopputulokseen.

Kukin taiteilija toimii omista lähtökohdistaan, mutta kunkin teoksissa on ominaista ihmisen suhde ympäristöönsä – näyttäytyipä se sitten luontona eläin- ja kasvikuntineen, rakennettuna ympäristönä, maisemana – biologiaan ihmisen sisäisenä osatekijänä tai ylimalkaan olemiseen tilana ja tilassa.

Taidegrafiikkaa Taidemuseo Eemilin omista kokoelmista

Taidemuseo Eemilin kokoelmiin kuuluu yli 400 grafiikanteosta, joista noin puolet on yläsavolaisten taidegraafikoiden tuotantoa. Näyttelyyn valitut teokset ovat noin kymmeneltä kuvataiteilijalta. Osa taiteilijoista on tehnyt grafiikkaa koko uransa ajan, osalle grafiikka on merkinnyt uuden kokeilua muun taiteellisen työn lomassa.

Kosketa taidetta -näyttelyosuus avaa katsojille grafiikan maailmaa. Taiteilija Marja-Liisa Tikkasen teosten kautta kerrotaan erilaista grafiikan menetelmistä ja taiteen tekemisestä grafiikan keinoin. Kosketa taidetta -näyttelykokonaisuus on kiertonäyttely, johon kuuluu grafiikkalaatikon lisäksi veistos- ja maalauslaatikot. Kokonaisuus on tuotettu yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Lastun kanssa.

Kuva: Tuomo Saali: Neljän kopla, 1983. Litografia. Taidemuseo Eemilin Taidekokoelma. Kuvannut: Olli Lähdesmäki.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Käy peremmälle: Vierailulla Alli ja Eemil Halosen luona | 23.5.2025–28.3.2026

Kuvanveistäjä Eemil Halonen syntyi Lapinlahdella vuonna 1875 Jussi Halosen ja Anna Liisa Puurusen perheen esikoiseksi. Tie ammattitaiteilijaksi ei ollut helppo, mutta sinnikkyys ja päättäväisyys veivät hänet lopulta Suomen taidemaailman tunnettujen tekijöiden joukkoon. Vuonna 2025 on tullut kuluneeksi 150 vuotta kuvanveistäjämme syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi olemme tuoneet katsottavaksi Eemil Halosen perhe-elämää ja kodin arkea.

Kuvanveistäjä poimi monet aiheensa lähiympäristöstään, sen ihmistä ja tapahtumista. Eemil Halosta arvostettiin monipuolisena ja taitavana veistäjänä, joka hallitsi perinteisen puuveiston lisäksi kivimateriaalit ja pronssivalannan. Hän teki myös tekstiilisuunnitelmia sisarelleen Annalle.

Toivotamme teidät tervetulleeksi Alli ja Eemil Halosen luokse. Näyttelyssä Eemil Halosesta kertovat rouva Alli Halonen ja tyttärentyttäret Pupu ja Anneli. Näyttely yhdistyy viereiseen Tekstiilin taitajat -näyttelyyn, jonka tekstiileistä osa on peräisin Halosten kodista.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Tekstiilin taitajat: Anna, Hanna ja Sohvi Halonen | 20.2.2025–28.3.2026

Tekstiilin taitajat -näyttely esittelee 1800-luvun lopun kotoista käsityötä sekä 1920-luvun kutomataiteen renessanssia, jonka seurauksena kangaspuilla kudotut karvalankamatot ja ryijyt alkoivat yleistyä suomalaiskodeissa.

Anna Halonen (1889–1972) oli käsityönopettaja ja kutomoyrittäjä, joka perusti yhdessä Hanna-sisarensa kanssa ryijy- ja mattokutomon Kouvolaan vuonna 1920. Hanna kuoli kuitenkin varhain vakavaan vatsasairauteen, ja Anna jäi vastaamaan kutomosta. Anna Halosen mattokutomossa työskenteli parhaillaan kymmenkunta kutojaa, ja Annan ura kutomoyrittäjänä jatkui 1950-luvulle saakka.

Kutomon työt olivat tilaustöitä joko tilaajan mallin tai kutomon mallien mukaan. Malleja oli kymmeniä, ja niitä suunnittelivat niin veljet Eemil, Arttu ja Kalle Halonen kuin 1900-luvun alkuvuosikymmenten tunnetut tekstiilitaiteilijat, kuten Margareta Ahlstedt-Willandt, Laila Karttunen, Hulda Potila ja Greta Skogster. Lisäksi kutomossa käytettiin Suomen Käsityön Ystävien ja Valtion mallikutomonon tekstiilimalleja. Mattoja, ryijyjä ja muita tekstiilejä kudottiin joko asiakkaan omista tai kutomon langoista.

Anna ja Hanna Halosen serkku, Sohvi Halonen (1861–1920), oli monitaitoinen ja taiteellinen kansannainen, kansansivistäjä ja naisten aseman parantaja. Sohvi peri äidiltään käsityötaidot ja elätti niillä itseään. Hän värjäsi langat luonnonväreillä ja järjesti värjäyskurssejakin. Näyttelyn vanhin tekstiili on Sohvin kutoma peitto vuodelta 1881.

Taidemuseo Eemilin näyttely esittelee Halos-suvun käsityön taitajat tuomalla esiin valmiita tekstiilejä, tekstiililuonnoksia sekä malli- ja työpiirustuksia. Esillä on muun muassa kaksi Anna Halosen kutomossa kudottua ryijyä, joista toinen oli Annan omassa kodissa ja toinen Eemil Halosen kodissa. Tekstiilien luonnoksissa näkyy aikakauden taitelijoiden ja tekstiilitaiteilijoiden kädenjälki, kun taas piirustukset kertovat kutomoliikkeen työvaiheista.

Taidemuseo Eemilin ystävät ry on tukenut näyttelyn valmistamista pienkeräyksellä.

Kuva: Ryijyn tekstiilinäyte tilaajaa varten 1920–1930-luvulta. Anna Halosen tekstiililuonnoskokoelma, Taidemuseo Eemil.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Halosen taiteilijasuku

Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista.

Kokoelmien kertomaa

Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.

Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta. Kokoelmanäyttely on esillä Taidemuseo Eemilissä noin vuoden 2027 loppuun saakka.

Katso tästä kokoelmanäyttelyn sivu

Kuva: Kalle Halonen, Koski, 1934. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.

Eränkävijän luonto | 21.5.2026–2.1.2027

Taidemuseo Eemilin teemanäyttely vie katsojansa eränkävijöiden jalanjäljissä metsien siimeksiin, soille ja rannoille eri vuodenaikoina. Eränkävijä-taiteilijat ovat kulkeneet luonnossa niin aseiden, piirustus- ja maalausvälineiden kuin kamerankin kanssa. Erämaat ovat antaneet myös ravintoa pöytään, aiheita ja materiaaleja taiteeseen sekä virkistystä työn lomassa.

Kuvataiteilijoiden eräaiheissa toistuvat muun muassa henkilökuvat, joissa ihmiset ovat sonnustautuneina metsästysasusteisiin erämaisemissa, luonto- ja eläinaiheet sekä riista-asetelmat. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla taiteilijat ovat ottaneet entistä voimakkaammin kantaa metsäneläinten ja erämaiden puolesta, minkä lisäksi eläimet ovat saaneet uusia, symbolisia merkityksiä.

Mukana on esimerkiksi Ferdinand von Wrightin, Matti Karppasen, Alvar Cawénin, Wilho Sjöströmin, Pekka Halosen, Eemil Halosen, Eino Ahosen, Väinö Rouvisen ja Virpi Vanaksen taidetta. Näyttelyyn osallistuu myös nykytaiteilijoita ja taiteen harrastajia, joiden teokset kytkevät näyttelyn tähän päivään.

Teoskuva: Wilho Sjöström: Hiihtäjä, Pieni eränkävijä, 1928, öljy kankaalle. Martti Airion taidekokoelma, Mikkelin taidemuseo. Kuvaaja: Harri Heinonen.