Näyttelyt

Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn

Taide – Tila – Arkkitehtuuri | 27.1.2023–23.4.2023

Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun 30-vuotisjuhlanäyttely

Taide – Tila – Arkkitehtuuri -näyttelyssä kohtaavat taidemaalari Antti Halosen (1870–1945) teokset Halosten Museosäätiön kokoelmasta ja lapinlahtelaisen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun oppilastyöt. Esillä on niin uusia tämän lukuvuoden oppilastöitä kuin otos teoksista, jotka ovat syntyneet 1990-luvulta lähtien. Näyttelyssä yhdistyvät löytämisen riemu ja ilon tuottaminen, joka oli keskeistä myös Antti Halosen taiteen tekemisessä.

Antti Halonen oli lahjakas ja monipuolinen kuvataiteilija, joka teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana. Hän oli tunnettu taitavana hirsi- ja soitinrakentajana ja hän oli toteuttamassa veljelleen taidemaalari Pekka Haloselle Halosenniemen ateljeekotia.

Syksyllä 2022 Lastun taiteen perusopetuksen ryhmät opettajineen ovat inspiroituneet Antti Halosen maalauksista. Näistä maalauksista ovat valikoituneet ryhmiä kiinnostavat teokset, joita he ovat tulkinneet ja tutkineet sekä työstäneet omat versionsa, jotka innostavat näyttelyvieraita tarkkailemaan taidetta, tilaa ja arkkitehtuuria eri näkökulmista ja eri aistein. Näyttelyn materiaaleissa painottuvat kierrätys-, luonnon- ja lahjoitusmateriaalit, jotka ovat perusta Lastun työskentelyssä.

Tuoreiden teosten rinnalla olevat teokset on toteutettu Lastun eri toimintamuodoissa ja ryhmissä muun muassa arkkitehtuurin taiteen perusopetuksessa, taidelukion arkkitehtuurikursseilla, leireillä ja työpajoissa. Työt ovat eri-ikäisten erilaisin materiaalein, tekniikoin ja teemoin tekemiä tutkielmia arkkitehtuurista ja arkiympäristöstä. Tässä näyttelyosuudessa on myös video, joka esittelee Lastun monipuolista ja värikästä toimintaa.

Juhlanäyttelyn toiminnallisessa osiossa näyttelyvieraat pääsevät rakentamaan ja tutkimaan arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön muotoja ja rakenteita: rakentamaan taloja, kyliä ja kaupunkeja, suunnittelemaan pohjapiirroksia, korttelikarttoja tai asemakaavoja, pohtimaan ympäristösanastoa tai lukemaan arkkitehtuurikasvatusaiheista kirjallisuutta.

Lastussa on kehitetty toimintavuosien aikana erilaisia opetusmateriaaleja arkkitehtuurikasvatukseen. Näyttelystä löytyy muun muassa koko kolmikymmenvuotisen taipaleen palvellut mittakaavatuolisarja, 2000-luvun alussa syntynyt arkkitehtuurilaatikko ja tuoreimpana kylä- tai kaupunkirakenteen kuvaamiseen kehitetyt magneettipalikat.

Kuva: Antti Halonen, Akkalansaaren koti, 1920-luvun loppupuoli. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Kokoelmanäyttely

Halosen taiteilijasuku


Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista.

Kokoelmien kertomaa

Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.

Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta. Kokoelmanäyttely on esillä Taidemuseo Eemilissä noin vuoden 2025 loppuun saakka.

Katso tästä kokoelmanäyttelyn sivu

Kuva: Kalle Halonen, Koski, 1934. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.

Tulossa

Katsaus Arseni-kokoelmaan | 24.2.2023–28.1.2024


Keräily on perin ominaista ihmiselle. Iän karttuessa keräilyn kohteet muuttuvat monilla postimerkkiä suuremmiksi. Taiteen keräilijöistä suurin osa on miehiä. Suomesta taidetta keränneistä naisista tunnetaan paremmin ainoastaan Sara Hilden ja maailmalta Peggy Guggenheim. Heillä kummallakin on nimeään kantava museo, joista toinen sijaitsee Tampereella ja toinen Venetsiassa. Taidetta menneinä vuosisatoina keränneitä ja sitä nykyään keräileviä miehiä löytyy sen sijaan lukuisa joukko. Yhdeksi heistä lukeutuu nimeään kantavalla karttuvalla lahjoituskokoelmalla metropoliitta Arseni, joka teki ensimmäisen taidehankintansa 1970-luvun alussa: kyseessä oli Pentti Kaskipuron pieni grafiikanlehti.

Taidemuseo Eemilin Arseni-kokoelma on perustettu vuonna 2003. Arseni-kokoelma koostuu sekä ostoista että taiteilijoiden kanssa tehdyistä teosvaihdoista ja lahjaksi saaduista teoksista. Kokoelma kuvastaa metropoliitta Arsenin taidemakua sekä suhteita oman aikamme taiteilijoihin. Sen kummempaa ”punaista lankaa” ei kokoelman teoksilla metropoliitan mukaan ole, mutta se on ”hänen näköisensä”.

Vuoden 2023 pienoisnäyttely, jolla juhlistetaan Arseni-kokoelman perustamisen 20-vuotista historiaa, käsittää vain pienen otoksen kokoelmaan kuuluvista teoksista. Näyttelyssä on esillä ainoastaan joittenkin metropoliitta Arsenille läheisten naistaiteilijoiden teoksia. Keiden teoksia näyttelyssä nähdään, selviää käynnillä Taidemuseo Eemilissä.

Metropolitta Arseni opastaa Katsaus Arseni-kokoelmaan -pienoisnäyttelyssä:

la 25.2. klo 14.00

su 26.3. klo 14.00

su 16.4. klo 14.00

la 6.5. klo 14.00

la 10.6. klo 14.00

Opastuksen kesto on noin 20–30 min. Opastukselle osallistutaan Taidemuseo Eemilin pääsylipulla (10/8€, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi) tai Museokortilla.

Kuva: metropoliitta Arseni opastaa kesällä 2022.

Grigor Auerin maalauksia | 20.5.2023–24.9.2023

Taidemuseo Eemilin kesänäyttely 2023

Vuosi 2023 on visuaalisten karjalaisten taiteiden teemavuosi. Karjalaista taidetta juhlistaa myös Taidemuseo Eemilin kesänäyttely, joka nostaa esiin taidemaalari Grigor Auerin teoksia useilta vuosikymmeniltä.

Taidemaalari Grigor Auer (1882–1967) syntyi Laatokan Karjalassa Pitkärannassa, jonne Helsingissä ja Pietarissa opiskellut taidemaalari rakennutti kesäkäyttöön tarkoittamansa ateljeen. Grigor Auer maalasi kotiseutunsa maisemia, ja häntä on sanottu Laatokan maalariksi. Maisemamaalausten lisäksi Auer tunnetaan asetelmistaan, joissa kullerot ja juhannusruusut kukoistavat.

Karjalainen taiteilija menetti kotinsa kolme kertaa: ensin Pietarissa Venäjän vallankumouksessa vuonna 1917 ja sitten Pitkärannassa talvi- ja jatkosodassa 1939 ja 1944. Samalla tuhoutui osa Auerin maalauksista. Evakkovuosina ja toisen maailmansodan jälkeen Auer asui Pohjois-Karjalassa ja Helsingissä. Karjalan maisemien lisäksi Italian näkymät inspiroivat Grigor Aueria niin 1900-luvun alun ulkomaanmatkoilla kuin vielä 1950-luvullakin, jolloin Auer asui osan vuodesta Italiassa.

Kuva: Grigor Auer, Igumeninlampien silta, Valamo, 1933. Valokuva maalauksesta: Petter Martiskainen.

Varjokuvitelmia-installaatio | 13.10.2023–31.12.2023

Lapinlahden kuvataidelukion ja Savonlinnan Taidelukion yhteisprojekti

Tulossa Taidemuseo Eemilin studioon 13.10–31.12.2023

Lapinlahden Kuvataidelukio ja Savonlinnan Taidelukio ovat toteuttaneet yhteistyössä kollektiivisen varjotaideteoskokonaisuuden, joka käsittelee erilaisten ympäristöjen merkityksiä. Niitä tarkastellaan pitkällä aikajanalla. Teoksessa pohditaan historiaa, mikä voi olla vaikuttanut nykyisyyteen, tähyillään tulevaisuuteen, kenties unelmiin, mutta myös uhkakuviin. Installaatio koostuu eri aiheisista, maalatuista paperi- ja pahvielementeistä. Ne valaistaan niin, että varjot luovat toisen, mystisen maailman.

Teoksen osat suunniteltiin ja toteutettiin lukukauden 2021–2022 aikana. Osat rakentuivat ensin kirjeenvaihtona oppilaitosten välillä: keskeneräisiä teospaloja lähettiin lukiosta toiseen, jossa niitä jatkettiin. Materiaalina käytettiin tukevaa paperia ja kartonkia, joihin piirrettiin ja maalattiin. Keväällä 2022 Savonlinnan taidelukiolaiset vierailivat Lapinlahdella, jossa järjestettiin työpaja. Työpajassa teoksen osat koottiin erilaisiksi pienoismaailmoiksi ja suunniteltiin niiden valaisemista.

Pienoismaailmoista kootaan installaatio, joka rakentuu Taidemuseo Eemilin Studio-tilaan. Aiemmin teoksista koottu näyttely on ollut esillä Riihisaaren museossa Savonlinnassa syksyllä 2022. Tämän yhteistyöprojektin tarkoituksena on ollut kuvataiteen erikoislukioiden verkostoituminen ja yhteistyön tiivistäminen.

Terveisin
kuvataiteen lehtorit
Satu Huttunen ja Titta Hämäläinen

Iida Valkonen – Tuulen maa | 13.10.2023–31.12.2023


Tulossa Taidemuseo Eemilin näyttelysaliin 13.10–31.12.2023

Piirros on parhaimmillaan silloin, kun se karkaa paperilta.

– Mitä kokonaisvaltaisempi kokemus piirros voi olla, sitä parempi, kuvataiteilija Iida Valkonen kertoo Tuulen maa -näyttelynsä lähtökohdista. Tuulen maa on Valkosen ensimmäinen oma museonäyttely.

Iida Valkonen on nuori pohjoissavolainen kuvataiteilija, joka valmistui kuvataiteilijaksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2016. Valmistumisestaan lähtien Iida Valkonen on keskittynyt piirtämiseen ja erilaisiin tapoihin esittää piirtämistä. Piirrosviiva voi olla vahvasti kehon liikkeeseen sidottu ele, mukailla muihin aisteihin pohjautuvaa havaintoa tai tulla osaksi piirtämiseen liittyvää ajattelua hyvinkin käsitteellisellä tasolla. Valkonen yhdistelee töissään ennakkoluulottomasti eri taiteentekemisen tapoja, ja viimeaikaisissa teoksissaan hän on hyödyntänyt erityisesti tilallista piirtämistä ja mediataiteen keinoja.

Share This