Näyttelyt

Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn

RAHTU HIEKKAA, VETTÄ JA TAIVASTA | 14.10.2022–31.12.2022

Iisalmen Seudun Kuvataideseuran 70-vuotisjuhlanäyttely

Iisalmen Seudun Kuvataideseura ry:n 70-vuotisjuhlanäyttelyn yhteinen teema käsittelee taiteellisen työskentelyn lähtökohtia, joihin myös näyttelyn nimi Rahtu hiekkaa, vettä ja taivasta viittaa. Nimi on peräisin Vincent van Goghin esittämästä ajatuksesta:

”… jokunen vako vastakynnetyssä pellossa

– tai rahtu hiekkaa, vettä ja taivasta

– ne ovat vakavasti otettavia asioita,

niin vaikeita mutta samalla niin kauniita,

että toden totta maksaa vaivan omistaa elämänsä

niiden kätkemän kauneuden ilmaisemiseen. ”

(Dalton Exley, Valikoima luontoajatelmia)

Mikä määrittää taiteen tekemisen lähtökohtia ja mikä laittaa alulle tapahtumaketjun, jonka lopputuloksena varsinainen teos syntyy? Taiteeseen liittyvä prosessi voi olla osa isompaa ajallista jatkumoa, johon liittyvät ajatukset voivat jalostua vuodesta toiseen alkuperäisen kiinnostuksen kohteen pysyessä samana. Toisaalta prosessi voi olla myös hyvin lyhyt ja intensiivinen, hetkellisen ajatuksen ja idean synnyttämä.

Tekeminen voi liittyä hyvin kiinnostavalla tavalla osaksi kuvataiteen traditiota. Taiteen tekemisen rituaalit ja niihin liittyvät perinteet muodostavat omanlaisen jatkumon, johon Iisalmen Seudun Kuvataideseuran näyttelystä muodostuva kokonaisuus vastaa hyvin moniäänisesti.

Vuonna 1952 perustetun Iisalmen seudun Kuvataideseuran toiminta on elävöittänyt Ylä-Savon alueen taidekenttää merkittävällä tavalla jo vuosikymmenien ajan. Jäsenistöön kuuluu sekä pitkän uran tehneitä ammattitaiteilijoita että taiteenharrastajia. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää alueen kuvataidekulttuuria ammattitaiteilijoiden, taiteenharrastajien ja taideyleisön yleishyödyllisenä yhteistyönä. Seuraan kuuluu tällä hetkellä noin 90 jäsentä.

Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat: Jussi Aulis, Hilkka Eskelinen, Emma Fält, Jarmo Husso, Pauli Hyvönen, Johanna Kallio, Tuula Kettunen, Heikki Kärnä, Seppo Kääriäinen, Sisko Laitinen, Leena Mulari, Marjaana Ohtonen, Ulla Remes, Maija Räikkönen, Anneli Rönkkö, Arja Sundqvist, Marja-Liisa Tikkanen, Timo Tolonen ja Sisko Väisänen.

Näyttelyn on kuratoinut pohjoissavolainen kuvataiteilija Iida Valkonen (KuM & TaM). Kuratointiprosessin aikana on tavoitteellisesti kerätty myös näyttelyyn osallistuvien taiteen tekijöiden ajatuksia oman taiteellisen työskentelyn lähtökohdista, joista muodostuneet tekstit rikastuttavat näyttelykokonaisuutta raottaen hieman teosten taakse kätkeytyvää ajatusmaailmaa. Juhlanäyttelyn teoksissa korostuu teemallisesti ihmisen suhde ympäristöön, luontoon ja ihmisenä olemisen pohtiminen monelta kantilta aina alkujuurista arjen sijoiltaan nyrjäyttäviin käänteisiin.

Näyttelyyn on myös kutsuttu mukaan yksi Ylä-Savon alueelta lähtöisin oleva nuori taiteilija Iisalmen Seudun Kuvataideseura ry:n ulkopuolelta. Valinnasta on vastannut Iisalmen Seudun Kuvataideseuran johtokunta. Kutsuttuna nuorena taiteilijana näyttelyyn osallistuu taiteilija Emma Fält.

Kuva: Maija Räikkönen, Rakkauslaulu, 2019, raku-keramiikka & sterling-hopea.

Katso tästä aukioloajat ja tule katsomaan näyttely

Kokoelmanäyttely

AARNE PALDANIUS


Uudessa kokoelmanäyttelyssä esitellään Halosen taiteilijasuvun lisäksi vuosittain vaihtuvana näyttelynä yläsavolaista taidetta ja teemanäyttelyitä. Ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn taiteilija on ITE-taiteilija, kuvanveistäjä Aarne Paldanius. Näyttely on esillä 11.3.2022–29.1.2023.

Aarne Paldanius syntyi vuonna 1915 lapinlahtelaiseen maanviljelijäperheeseen. Nuorena miehenä hän haaveili taideopinnoista, mutta 1930-luvun maalaisyhteisössä ei taiteilijoita arvostettu. Vanhempiensa tahdosta hän hautasi haaveensa ja jäi hoitamaan kotitilaa. Vaikka taideopinnoista pitikin luopua, Paldanius säilytti halunsa tehdä taidetta. Hän työskenteli iltaöisin lasten mentyä nukkumaan.

Vuonna 1965 viisikymmenvuotias Paldanius sairastui vakavasti. Lääkärit kielsivät ehdottomasti kaikki raskaat pelto- ja metsätyöt. Toipilaana Paldaniuksella oli aikaa taiteelleen. Hän debytoi Kuopiossa Ars Liberan vuosinäyttelyssä vuonna 1967. Hän oli monipuolinen taiteilija, joka piirsi, maalasi öljyväreillä ja veisti savea, kipsiä ja puuta. Puu oli hänelle mieluisin materiaali. Veistäessään hän kävi vuoropuhelua materiaalinsa kanssa, puussa ollut oksanreikä saattoi toimia innoittajana teokselle, muuttuen yhdeksi elementiksi valmiiseen veistokseen. Teostensa aiheet Paldanius sai omasta elämästään ja ympäristöstään.

Aarne Paldaniuksen ITE-taide on myös mukana Maaseudun Sivistysliiton ITE Pohjois-Savossa -hankkeessa.

Aarne Paldaniuksen muotokuva: Halosten Museosäätiö / Reijo Pääkkönen.

Halosen taiteilijasuku kokoelmanäyttely


Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta Halosten Museosäätiön kokoelmista. Kokoelmanäyttely on esillä noin vuoden 2025 loppuun saakka.

Serkukset taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933) ja kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) ovat maamme taidehistorian kärkinimiä. Aikalaiset luonnehtivat heitä usein kaikkein suomalaisimmiksi taiteilijoistamme. Pekka Halonen tunnetaan ennen kaikkea suomalaisen maiseman sielun, maalaiskansan ja perheidyllin ilmentäjänä, Eemil Halonen taitavana kansankuvaajana, Kalevalan tulkitsijana ja tunnustettuna muotokuvien tekijänä.

Pekan veli Antti Halonen (1870–1945) teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana ja talonpoikaisen rakennusperinteen vaalijana ja kehittäjänä. Hän oli myös lahjakas taidemaalari, joka maalasi mieluiten maisemia.

Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinän taiteeseen vanhimmalta veljeltään Eemililtä. Monien ammattisalaisuuksien peittämä pronssivalu oli suomalaisille kuvanveistäjille menetelmänä tuolloin liki tuntematon. Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Kuvanveistäjänä hänen taiteellinen toimintansa oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla hänen palattuaan opintomatkaltaan Berliinistä ja Pariisista.

Eemilin nuorin veli Kalle Halonen (1899–1947) kävi Kansallisteatterin oppilaskoulun ja oli jo 1920-luvun alkupuolella lupaava, yleisön ja kriitikoiden arvostama näyttelijä. Myös Kalle opiskeli taidemaalariksi, jonka maisemia oli esillä 1920–30-luvun vaihteen nykytaiteen näyttelyissä.

Halosen taiteilijasukuun kuului kuudeskin ammattitaiteilija: viulisti Heikki Halonen (1882–1932), joka on mukana näyttelyssä veljensä Pekan ikuistamana.

Kokoelmien kertomaa

Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen.

Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta.

Kuva: Kalle Halonen, Koski, 1934. Öljy kankaalle. Taidekokoelma.

Tulossa

Taide – Tila – Arkkitehtuuri | 27.1.2023–23.4.2023

Lastun 30-vuotisjuhlanäyttely

Tulossa 27.1.–23.4.2023:

Taide – Tila – Arkkitehuuri -näyttelyssä Lastun oppilaat ja opettajat inspiroituvat Antti Halosen maalauksista. Millaiseksi maalaus kasvaa, muuttuu tai rakentuu tekijöiden käsittelyssä? Toiminnallinen kokonaisuus innoittaa kaikkia taiteen ja taiteen tekemisen pariin.

Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu on vuonna 1993 perustettu, yhdistyksen ylläpitämä taide- ja rakennusalan toimintakeskus Lapinlahdella, Pohjois-Savossa. Lastun tehtävänä on tukea ja kehittää arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikasvatusta sekä edistää vanhan ja uudemman rakennetun kulttuuriperinnön arvostusta, ymmärtämistä ja vaalimista.

Kuva: Antti Halonen, Akkalansaaren koti, 1920-luvun loppupuoli. Halosten Museosäätiö.

Share This