Näyttelyarkisto

Taidemuseo Eemilissä aiemmin esillä olleita näyttelyitä

Olavi Lanu | 8.2.2019–19.5.2019

Luonnosta

Viipurin maalaiskunnassa syntynyt kuvataiteilija, professori Olavi Lanu (1925–2015) on yksi merkittävistä kansainvälisesti tunnetuista suomalaistaiteilijoista. Pienenä poikana hän oli usein isovanhempiensa karjapaimenena. Luonnon tarkkailu ja kaikenlainen rakentelu olivat mieluista puuhaa sillä aikaa, kun lehmät lepäilivät. Sodan jälkeen Olavi Lanu aloitti taideopinnot Vapaassa taidekoulussa ja siirtyi sieltä Suomen taideakatemian kouluun. Hän jatkoi opiskeluaan vielä 1950-luvun alussa Pariisissa.

Taidemaalarikoulutuksen saanut Olavi Lanu maalasi aluksi kubistisia maisemia, asetelmia ja henkilökuvia. Jonkinlaisen kriisin jälkeen hän jätti 1960-luvun alussa värit ja alkoi maalata lähes monokromaattisia töitä. Maalauksiin alkoi tulla karheutta niin sanomalehtikuvien rastereista kuin hiekasta. Rastereita Lanu alkoi työstää kuviinsa kohoumina, hiekkaa hän sekoitti temperamaalauksiin.

Kuvat kehittyivät 1970-luvulla reliefeiksi ja vähitellen ihmisfiguureiksi. Tuolloin materiaalina oli lauta, josta Olavi Lanu rakensi kerroksittain kuvaa. Samaan aikaan hän teki figuureja luonnonmateriaaleista ja valokuvasi ne.

Kuvanveistäjä Olavi Lanu valittiin Suomen edustajaksi Venetsian biennaaliin 1978. Siellä aiheena oli ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Näyttely oli käänteentekevä. Kutsuja alkoi tulla ulkomaille ja Suomessakin moniin merkittäviin kesänäyttelyihin.

Lasikuitu on ollut tärkeä materiaali Olavi Lanulle niin muotteina, sideaineena kuin varsinaisen työn materiaalinakin. Luonnonmateriaalin jäljittely on monesti ollut tavoitteena, mutta myös vapaampi tulkinta materiaaleista. Pintarakenne onkin ollut aina tärkeämpi kuin muoto.

Luonnosta-näyttely koostuu Olavi Lanun 1960-luvun lopun maalauksista ja henkilöpiirroksista, 1980-90-lukujen lasikuitureliefeistä ja -veistoksista ja luonnonmateriaaliteoksista sekä 1990-luvun grafiikasta. Valtaosa teoksista kuuluu Taidemuseo Eemilin kokoelmiin ja on saatu lahjoituksena Olavi Lanun perillisiltä. Näyttelyn kuraattorina on toiminut metropoliitta Arseni ja kuvataiteilija Tarja Lanu.

Taidemuseo Eemilin kevään 2019 näyttelykokonaisuus on osa Suomen Kulttuurirahaston 8.-luokkalaisille suunnattua Taidetestaajat-hanketta, jossa työskentely tapahtuu teemalla: Taiteilijan tie – kuvanveisto ammattina. Näyttelyaikana Studioon rakentuu nuorten yhteisteos: Black and White Face Wall.

Anna Kaarina Nenonen | 5.10.2018–21.12.2018

Arvaamaton

”- Nukutko sinä? kysyi ääni.

Maija säpsähti. Avoimesta ikkunasta tulvi kasteisen ruohikon tuoksua. Yöilma tuntui pehmeältä ja unettavalta. Maija avasi silmänsä ja näki, että ikkuna-aukosta pisti päänsä sisälle valkoinen hevonen.”

Näin alkaa Anna Kaarina Nenosen Unihevonen-tarina, jonka nuori taiteilija kirjoitti vuonna 1984. Taiteilija Anna Kaarina Nenoselle (s. 1961, Kuopio) hevoset ovat aina olleet tärkeä osa elämää ja yksi keskeinen osa hänen taidettaan. Hevosiin Anna Kaarina tutustui jo varhain. Koulumatkalla sijaitsi Lappalaisen maatila, josta tuli nuorelle hevostytölle tärkeä paikka. Kokemukset hevosten parissa ovat olleet myös traagisia. Vuosikymmeniä myöhemmin Anna Kaarina putosi laukkaratsun selästä ja tämä onnettomuus vei hänet lähelle kuolemaa.

Ensimmäiset hevospiirustuksensa Anna Kaarina Nenonen teki jo varhaisessa lapsuudessaan ja teini-ikäisenä hevosaihe valtasi yhä enemmän alaa. Tuolloin hän yhdessä sisarensa Elinan ja ystävänsä Outin kanssa toimitti muun muassa omaa Konimoniste-lehteä. Myytyään ensimmäisiä maalauksiaan, ja sohvansa, Anna Kaarina osti tietenkin – oman hevosen.

Anna Kaarina Nenosen laajassa tuotannossa näkyy sekä hevosten tuoma ilo että tuskaiset elämänkokemukset hevosten parissa. Hän on kertonut esittävän taiteen olevan hänelle ominaisin tapa tehdä taidetta ja kuvata merkittäviä asioita. Anna Kaarinan hevosmaalaukset ovat realistisia kuvauksia hänelle läheisistä hevosista. Nämä hevosmuotokuvat ilmentävät kohteensa rakenteen, luonteen ja ominaisen tavan liikkua. Hevosmuotokuvissaan ja fantasiamaalauksissaan taiteilija kiinnittää huomiota eheään sommitteluun ja värien harmoniaan.

Näyttelyyn valittujen teosten aikajänne on laaja: varhaisimmat työt ovat taiteilijan lapsuusvuosilta, uusimmat vuodelta 2018.

Näyttelyyn liittyvässä ja Anna Kaarinan töiden innoittamassa Hevoseni-työpajassa kävijä voi tehdä vaikka oman hevosaiheisen piirustuksensa, kertoa hevostarinansa sarjakuvan keinoin tai kirjoittaa oman hevosmuistonsa. Työpajan esitykset laitetaan esille Sohvin soppiin ja arkistoidaan osana näyttelyä. Työpaja tuotetaan yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa.

Osmo Monto | 5.10.2018–21.12.2018

Ihmisyyden kosmos

Taidemuseo Eemil järjestää syksyllä 2018 kuvataiteilija Osmo Monton 80-vuotisjuhlanäyttelyn, joka esittelee taiteilijan tuotantoa tämän päivän näkökulmasta.

Juuriltaan kymiläinen Monto (s. 1938) kuuluu Pohjois-Savon taiteen keskeisiin kehittäjiin ja uudistajiin, jonka laajasta ja monipuolisesta tuotannosta valtaosa on tehty Iisalmen Kotikylän ateljeekodissa. Monto loi merkittävän uran myös kuvataideopettajana ja taidekasvattajana Iisalmessa.

Monton työskentelyssä on ollut ominaista tekniikoiden ennakkoluuloton yhdistely ja kehittely, maalauksellisesta taidegrafiikasta veisto- ja installaatiotaiteeseen, joissa hän on käyttänyt materiaaleina niin tekstiiliä, romurautaa kuin betonia. Pitkäaikaisimman yhtenäisen kaaren muodostaa maalaustaide, jonka kentällä Monto on liikkunut aina 1960-luvun konstruktivismista 1980-luvun ekspressionismin kautta 2000-luvun kokeellisuuteen, jatkuvasti oman vahvan sanomansa mukana säilyttäen.

Näyttelyssä esitellään Monton laajaa tuotantoa ja sen eri ulottuvuuksia nykypäivän näkökulmasta. Monton yleisinhimillisiä teemoja käsittelevä taide kantaa vahvana tähän hetkeen. Taiteilijan jo 1970-luvulta alkaen käsittelemät teemat ihmisen ja koneen suhteesta, luonnosta ja ympäristöstä sekä yksilöstä väkivallan ja sodan keskellä ovat entistä ajankohtaisempia. Samalla punnitaan Monton intensiivisten maalausten ja moninaisten teknisten kokeilujen rikkaus.

Osa juhlanäyttelyn teoksista on ennennäkemättömiä ja teosten kaari kulkee usealla vuosikymmenellä. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston ja Olvi-säätiön tuella ensimmäinen taidekirja Osmo Monton tuotannosta. Juhlanäyttelyn kuraattorina ja julkaisun kirjoittajana toimii Monton tyttärentytär, taidehistorioitsija Laura Kokkonen.

Nuori Leena Luostarinen | 8.6.2018–16.9.2018


Taidemuseo Eemil esittelee kesänäyttelyssään taidemaalari Leena Luostarisen (1949–2013) nuoruuden tuotantoa. Nuorena Leena Luostarinen etsi taiteellista suuntaustaan ja haki omaa persoonaansa maalarina erilaisin tyylikokeiluin ja tekemällä uusia tulkintoja ihailemistaan maailmantaiteen mestariteoksista. Maalausten aihepiiri ja toteutus välittävät koskettavasti taiteilijan tunnetiloja ja kokemusmaailmaa. Jo varhain Leena Luostarinen alkoi tutkia sisäistä maailmaa ulkoisen sijasta ja korostaa maisemissakin välitöntä vaikutelmaa.

Näyttely monipuolistaa Leena Luostarisen taiteilijakuvaa esittelemällä hänen vähän tunnettua 1970-luvun tuotantoaan. Maalausten keskeisimpinä elementteinä ovat tila ja tunnelma. Leena Luostarinen otti aiheekseen lähiympäristönsä maisemia ja henkilöitä, joita luonnosteli karkein vedoin tyylitellyiksi muotokuviksi. Vain harvoin hän päätyi realistisempaan ilmaisuun.

Leena Luostarisen isän puolen sukujuuret ulottuvat 1800-luvun Lapinlahdelle ja Maaningalle. Näyttelyn on kuratoinut edesmenneen taiteilijan ystävä ja hänen tuotantoaan hyvin tunteva piispa Arseni yhteistyössä taiteilijan perikunnan kanssa.

Kuva: Leena Luostarinen, Kreikan saarilta, 1976, öljy kankaalle.


Katso näyttelyn esittely

Avaruudellisia veistoksia ja installaatioita | 1.2.2018–20.5.2018

Antti Immonen ja Timo Kokko

Avaruudellisia veistoksia ja installaatioita on pohjoissavolaisten kuvataiteilijoiden Antti Immosen ja Timo Kokon yhteisnäyttely.

Näyttelyssä on mukana kuvanveistäjä Antti Immosen ruostumattomasta teräksestä, solumuovista ja alumiinista tekemiä teoksia – rauhallisesti liikkuvia kineettisiä veistoksia ja Space/Craft-installaatio. Tämä viittaa avaruusalusten lisäksi kahteen Immoselle tärkeään kuvanveiston elementtiin: tilaan ja käsityötaitoon. Teosten lähtökohtina ovat taiteilijan kiinnostus tieteiskirjallisuuteen ja mekaanisiin rakenteisiin, sekä nostalgiset haaveet avaruusmatkailusta.

Kuvataiteilija Timo Kokko jatkaa näyttelyssä tilan, valon ja fluoresoivien materiaalien tutkimusta taiteen keinoin. Näyttely koostuu keinotekoisista maisemista, joiden avulla Kokko pohtii ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välisiä suhteita.

Dark Light Space on jatkoa Momentary Appearance- taideprojektille, jonka parissa hän on työskennellyt viime vuodet.

Antti Immosen ja Timo Kokon näyttely on osa Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat-hanketta. Helmikuun aikana nuoret tutustuvat kuvanveistoon ja veistäjien ammattiin ja taidemuseoon rakentuu taiteilijoiden ja 240 nuoren yhdessä toteuttama taideteos. Hankkeeseen toteutettu VEISTAJAT-video on katsottavissa Taidemuseo Eemilin YouTube-kanavalla.

Kuva: Antti Immonen, Terminaattorit on luotu kiikkumaan, ihmisiä ei ole luotu (yksityiskohta), 2016.


Katso näyttelyn esittely

Hiljaiset virrat | 5.10.2017–14.1.2018

Seppo Väänäsen maalauksia

Puhdas luonto, luonnon ilmiöt ja myös ihmisen luontoon tekemät jäljet kiehtovat taidemaalari Seppo Väänästä, joka juhlii 50-vuotista taiteilijauraansa Taidemuseo Eemilissä. Hän on tehnyt taidettaan myös Lapinlahden taidekeskuksen ateljeetilassa työskennellessään Kuopion läänin läänintaiteilijana vuosina 1976-1981.

Seppo Väänänen kasvoi Kuopiossa kertomansa mukaan ”tärpätin hajussa”, sillä hänen isänsä Sulo Väänänen harjoitti öljyvärimaalausta rakennusmestarin ammatin ohessa. Seppo Väänäselle taiteilijan ammatti oli haave, jolle luotiin pohja nuoruusvuosien harrastuksissa ja myöhemmin Suomen Taideakatemian opinnoissa. Opintojensa jälkeen Seppo Väänänen on työskennellyt taideopettajana ja taideaineiden lehtorina.

Taiteilijana Seppo Väänästä kiinnostavat tilanteet, joissa luonto valtaa takaisin ihmisen rakentamaa kulttuuria, ja aika, joka patinoi rakenteita ja rajoja. Vesi, lumi ja jää ovat hänen teostensa keskeistä sisältöä. Hän on aina asunut vesistön äärellä, ja siksi hänelle on luontevaa käsitellä teoksissa veden eri olomuotoja. Seppo Väänäselle taide on väline pohtia omaa luontosuhdettaan, sillä ihminen ei enää elä luonnon ehdoilla ja taito lukea luontoa ovat katomassa. On hetkiä, jolloin hän pääsee lähelle luontoa ja noina hetkinä myös ymmärtää sen olemuksen, mutta pohjimmiltaan luonto on hänellekin jatkuvasti muuttuva arvoitus. Hiljaiset virrat -näyttelyn innoittajana on ollut Vuoksen vesistö.

LAPINLAHDEN KUVATAIDELUKIO 30 VUOTTA | 5.10.2017–14.1.2018


Taidemuseo Eemilin Studiossa on esillä 5.10.2017-14.1.2018 Lapinlahden Kuvataidelukion opiskelijateoskokoelmasta koottu näyttely, joka juhlistaa Kuvataidelukion 30-vuotista taivalta. Esillä on maalauksia, sarjakuvia, piirroksia, veistoksia, valokuvia, digitaalisia kuvia, kollaaseja, tekstiilitaidetta ja grafiikkaa.

Opiskelijateoskokoelmaa on kartutettu lukion perustamisesta lähtien. Kokoelmaan kuuluu yli 130 teosta, jotka on hankittu lahjakkailta taideopiskelijoilta. Tekniikoiltaan monipuolinen kokoelma karttuu vuosittain useilla teoksilla. Vanhin, kokoelman ensimmäinen teos on Marko Huovisen öljyvärimaalaus vuodelta 1987.

Kuvataidelukio on toiminut Lapinlahdella vuodesta 1987, ja se on yksi Suomen kuudesta valtioneuvostolta erityistehtävän saaneesta kuvataiteen erikoislukiosta ja ainoa kuvataiteen erikoislukio Pohjois-Savossa.

Luontoäidin helmassa | 8.6.2017–17.9.2017

Kirsi Neuvosen grafiikkaa

Pitkän linjan taidegraafikko Kirsi Neuvosen (s. 1960) näyttely on sensuelli kokonaisuus, joka koostuu suomalaisen taidegrafiikan klassikoiksi muodostuneista puku- ja naiskuvista ja näyttelyä varten valmistuneista luonto- ja henkilöaiheisista teoksista. Näyttelyssä on kyse ihmisestä ja luonnosta inspiroitumisesta, kauneuden kaipuusta, luonnon, elämän ja ajan rytmistä.

Kirsi Neuvonen on värillisen syväpainografiikan kehittäjiä Suomessa. Teoksiaan varten hän kerää aineistoa muodista, muotoilusta, arkkitehtuurista ja luonnonhistoriallisista lähteistä. Suomalainen taidehistoria toimii Kirsi Neuvosen inspiraation lähteenä.

Hän etsii menneiden taiteilijoiden teoksista yhtäläisiä kiinnostuksen kohteita, sommittelun lähtökohtaa ja yhteistä ajatonta tunnetta. ”Teokseni muodostavat yhdessä tarinan, joka on alkanut joskus ennen minua ja jatkuu minun jälkeeni. Mietin millaisilla jalanjäljillä kuljen ja ketkä polkua ovat aiemmin kulkeneet.

Suuria suomalaisia | 22.2.2017–21.5.2017

Keitä lapinlahtelaiset lapset ja nuoret ihailevat ja fanittavat?

Lasten ja nuorten maailman sankarit ovat todennäköisesti aivan muita kuin viralliset listaukset kansallisista suurmiehistämme ja -naisistamme. Myös kansakunnan kaapin päälle vakiintuneet arvostetut presidentit, menestyneet urheilijat ja liikemiehet ja suomalaista sielua koskettaneet taiteilijat näyttäytyvät Suuria suomalaisia -kutsunäyttelyssä uudessa valossa. Ehkä sankarit löytyvät hyvinkin läheltä: perheestä, ystävistä ja paikallisista kuuluisuuksista. Näyttelyn juryttää sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen, ja se toteutetaan yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa.


Katso näyttelyn esittely

Materian kans(s)a | 22.2.2017–21.5.2017

Kuvanveistoa tässä ajassa

Kutsunäyttelyn taiteilijat ovat Villu Jaanisoo, Riikka Puronen, Hermanni Saarinen, Kristina Sedlerova ja Tülay Schakir. Poliitikon osassa on Outi Alanko-Kahiluoma. Näyttelyn kuratoi Juha-Heikki Tihinen. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa.


Katso näyttelyn esittely
[

Taidemuseo Eemil

TAIDEMUSEO EEMIL | Suistamontie 3, 73100 LAPINLAHTI
puhelin 040 187 2678 | sähköposti info@eemil.fi