TAITEILIJAT
EINO AHONEN
ANITA ERMALA
antti halonen
eemil halonen
kalle halonen
olli halonen
paavo halonen
pekka halonen
juha järveläinen
kaarina kaikkonen
juha koponen
seppo kääriäinen
hannu lukin
pauli martikainen
osmo monto
osmo nissinen
aarne paldanius
ulla remes
helena rytkönen
jaakko rönkkö
tuomo saali
kirsi siponen
mikko valtonen
kalle vimpari
arto väisänen
Olli Halonen
Kuvanveistäjä
s. 7.9.1950, Helsinki
Asuu ja työskentelee Lapinlahdella
Olli Halonen kertoo, että kesätyöt taidevalimolla alkoivat jo pikkupoikana isän, Eljas Halosen johtamassa taidevalimossa. Taidevalajaksi hän valmistui setänsä, valimomestari Pekka Halosen kisälliopissa. Lopullisen sysäyksen kuvanveistäjäuralle hän sai aloittaessaan opinnot kaksoisveljensä, kuvanveistäjä Paavo Halosen pitämässä kansalaisopiston veistopiirissä vuonna 1977.
Kuvanveistäjänä Halonen on itseoppinut. Taitojaan hän on täydentänyt Itäisten läänien kuvataidetoimikunnan järjestämillä ammattitaiteilijoiden jatkokoulutuskursseilla. Hän on myös saanut veljeltään veistotyöhön liittyvää tukea ja kritiikkiä. Vapaana taiteilijana hän on toiminut vuodesta 1979. Taiteilijatoiminnan ohessa hän on valanut muiden kuvanveistäjien teoksia pronssiin omassa valimossaan vuosina 1980-94. Lisäksi hän on opettanut kuvanveistoa ja taidevalua eri oppilaitoksissa ja kansalaisopistoissa.
Haloselle taiteen tekeminen ja oman tyylin löytäminen ovat syntyneet kokemuksen kautta. Kuvanveistotaiteen kanssa hän on ollut kosketuksissa jo aivan pienestä pitäen ja tässä mielessä hän on tuntenut isän merkityksen vahvaksi. Kuvanveistäjänä Halonen on kokeileva, ilman tyylisidonnaisuuksia. Työssään hän heijastaa itseään ja sisäisiä tuntojaan, jolloin taide muodostuu omakuvaksi. Useimmiten veistokset saavat alkumuodon taiteilijan mielessä hänen kulkiessaan luonnossa. Lopullisen, pronssisen muodon ne saavat tekemisen myötä.
Pronssinen Amatsoni-veistos vuodelta 1986 kuvaa Halosen usein käyttämää aihetta, naista. Teoksen perustana on taru, jonka mukaan amatsonit leikkasivat pois toisen rintansa voidakseen helpommin käyttää asetta. Teoksen asento on jännittynyt, kuten jousella ampumaan valmistautuvan naissoturin. Halosen mukaan nainen on aina kiinnostava ja kuvauksen arvoinen. Erityisesti hän on käsitellyt aihetta vapaassa veistotuotannossaan. Hän on myös sovittanut naisaiheen julkisiin teoksiinsa, kuten Lapinlahden taidekadulla sijaitsevissa pronssiveistoksissa Valusuppilo, 1993-94, ja Tähystäjä, 1995-96.
Kirjoittanut Riitta Mäki, 2006
Amatsoni
1986pronssi
korkeus 160 cm
Halosten Museosäätiön kokoelmat
Ostettu vuonna 1987
Teoksen valokuva:
Olli Lähdesmäki