Helena Rytkönen

Kuvataiteilija

s. 28.3.1951, Helsinki
Asuu ja työskentelee Rohlsdorfissa, Saksassa

Kuvataiteilija Helena Rytkönen edustaa kansainvälistynyttä yläsavolaisuutta. Jo lukioaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Saksassa. Vuonna 1971 hän aloitti taloustieteen opinnot Turun yliopistossa, ja seuraavan vuonna hän siirtyi Göttingenin yliopistoon. Tuosta lähtien Saksa on ollut Helena Rytkösen pääasiallinen asuinpaikka, mutta hän on säilyttänyt tiiviit siteet myös Ylä-Savoon.

Opintonsa Helena Rytkönen aloitti yhteiskuntatieteillä: taloustieteellä, tilastotieteellä ja käytännöllisellä filosofialla. Nämä vaihtuivat lopullisesti kuvataiteeseen 1983, jolloin hän sekä saavutti tohtorinarvon taloustieteessä että aloitti kuvataiteen opiskelun Kasselin taideakatemiassa. Valmistuttuaan vuonna 1990 hän on toiminut aktiivisesti taiteilijana osallistuen lukuisiin näyttelyihin. Hän on myös osallistunut projekteihin, joiden tavoitteena on ollut taiteen ja maaseudun vuoropuhelu.

Helena Rytkösen käyttämät tekniikat vaihtelevat öljymaalauksista installaatioihin ja piirustuksista performansseihin. Hänen taiteensa lähtökohtana on muuttaa näkymätön näkyväksi. Aiheet tulevat hiljaisuudesta. Yleensä ne ovat aisteilla havaittavan maailman takaa tulevia visioita, jotka kuitenkin muodostavat maailman punaisen langan. Rytköselle taide on kuin portti tai peili johonkin parempaan, jotain joka uudistaa henkisesti ja vie lähemmäksi totuutta, kauneutta ja hyvyyttä. Toisaalta hän itse kuvailee tekemistään kamppailuksi tieteiden ja taiteiden rajalla etsien sitä, mikä pystyisi yhdistämään molemmat.

Teoksen Lento (1998) alkuhetki on vuoden 1980 paikkeilla, jolloin Helena Rytkönen huomasi ettei taloustieteilijän ura ole häntä varten. Hän kirjaimellisesti lensi tiedenaisen moottoritieltä taiteiden erämaahan tallaamaan omaa polkuaan. Toisaalta teos on myös ihmisen ominaisuuksien, kulttuurin ja puhekyvyn tutkimista. Lento on visio uusiutumisesta, muuttumisesta ja hiljaisuudesta.

Teos on maalattu pehmeästi munatemperalla ohuelle silkkikankaalle. Tekniikka saa aikaan ilmavan, kevyen ja hauraan vaikutelman. Ikään kuin lento olisi periaatteessa helppoa, mutta vaarana on aina putoaminen ja rikkoutuminen. Lentäessään ihminen ottaa vahingoittumisen riskin, mutta se kannattaa ottaa koska itse lentäminen on jotain niin hienoa.


Kirjoittanut Marianna Lehtinen, 2006

Lento

1998
munatempera silkkikankaalle
150 x 90

Halosten Museosäätiön kokoelmat
Lahjoitus vuodelta 2002

Teoksen valokuva:
Olli Lähdesmäki

SEURAA EEMILIÄ SOMESSA

Taidemuseo Eemil

TAIDEMUSEO EEMIL | Suistamontie 3, 73100 LAPINLAHTI
puhelin 040 187 2678 | sähköposti info@eemil.fi
Share This