TAITEILIJAT
EINO AHONEN
ANITA ERMALA
antti halonen
eemil halonen
kalle halonen
olli halonen
paavo halonen
pekka halonen
juha järveläinen
kaarina kaikkonen
juha koponen
seppo kääriäinen
hannu lukin
pauli martikainen
osmo monto
osmo nissinen
aarne paldanius
ulla remes
helena rytkönen
jaakko rönkkö
tuomo saali
kirsi siponen
mikko valtonen
kalle vimpari
arto väisänen
Helena Rytkönen
Kuvataiteilija
s. 28.3.1951, Helsinki
Asuu ja työskentelee Rohlsdorfissa, Saksassa
Kuvataiteilija Helena Rytkönen edustaa kansainvälistynyttä yläsavolaisuutta. Jo lukioaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Saksassa. Vuonna 1971 hän aloitti taloustieteen opinnot Turun yliopistossa, ja seuraavan vuonna hän siirtyi Göttingenin yliopistoon. Tuosta lähtien Saksa on ollut Helena Rytkösen pääasiallinen asuinpaikka, mutta hän on säilyttänyt tiiviit siteet myös Ylä-Savoon.
Opintonsa Helena Rytkönen aloitti yhteiskuntatieteillä: taloustieteellä, tilastotieteellä ja käytännöllisellä filosofialla. Nämä vaihtuivat lopullisesti kuvataiteeseen 1983, jolloin hän sekä saavutti tohtorinarvon taloustieteessä että aloitti kuvataiteen opiskelun Kasselin taideakatemiassa. Valmistuttuaan vuonna 1990 hän on toiminut aktiivisesti taiteilijana osallistuen lukuisiin näyttelyihin. Hän on myös osallistunut projekteihin, joiden tavoitteena on ollut taiteen ja maaseudun vuoropuhelu.
Helena Rytkösen käyttämät tekniikat vaihtelevat öljymaalauksista installaatioihin ja piirustuksista performansseihin. Hänen taiteensa lähtökohtana on muuttaa näkymätön näkyväksi. Aiheet tulevat hiljaisuudesta. Yleensä ne ovat aisteilla havaittavan maailman takaa tulevia visioita, jotka kuitenkin muodostavat maailman punaisen langan. Rytköselle taide on kuin portti tai peili johonkin parempaan, jotain joka uudistaa henkisesti ja vie lähemmäksi totuutta, kauneutta ja hyvyyttä. Toisaalta hän itse kuvailee tekemistään kamppailuksi tieteiden ja taiteiden rajalla etsien sitä, mikä pystyisi yhdistämään molemmat.
Teoksen Lento (1998) alkuhetki on vuoden 1980 paikkeilla, jolloin Helena Rytkönen huomasi ettei taloustieteilijän ura ole häntä varten. Hän kirjaimellisesti lensi tiedenaisen moottoritieltä taiteiden erämaahan tallaamaan omaa polkuaan. Toisaalta teos on myös ihmisen ominaisuuksien, kulttuurin ja puhekyvyn tutkimista. Lento on visio uusiutumisesta, muuttumisesta ja hiljaisuudesta.
Teos on maalattu pehmeästi munatemperalla ohuelle silkkikankaalle. Tekniikka saa aikaan ilmavan, kevyen ja hauraan vaikutelman. Ikään kuin lento olisi periaatteessa helppoa, mutta vaarana on aina putoaminen ja rikkoutuminen. Lentäessään ihminen ottaa vahingoittumisen riskin, mutta se kannattaa ottaa koska itse lentäminen on jotain niin hienoa.
Kirjoittanut Marianna Lehtinen, 2006
Lento
1998munatempera silkkikankaalle
150 x 90
Halosten Museosäätiön kokoelmat
Lahjoitus vuodelta 2002
Teoksen valokuva:
Olli Lähdesmäki