Minna Kettunen

Kuvanveistäjä Eemil Halonen

Eemil Halonen Minna Canthin patsas (HMS)
Eemil Halonen Eemilin toteuttama Minna Canthin patsas Kuopiossa.

Eemil oli vanhempiensa Jussi ja Anna-Liisa Halosen esikoislapsi, mutta hän sai monta sisarusta: kahdeksan veljeä ja neljä siskoa. Tosin kolme heistä kuoli aivan pieninä lapsina. Se oli silloin tavallista, sillä terveysolot olivat huonot.

Tuohon aikaan oikeastaan kaikki lapinlahtelaiset tekivät maataloustöitä pelloilla ja navetoissa varsin yksinkertaisissa olosuhteissa. Pitäjässä ei ollut vielä kansakouluakaan. Se perustettiin Eemilin ollessa pieni poika, ja hän kävi koulua paikkakunnan ensimmäisten lasten joukossa.

Eemil ei ollut tavallinen lapinlahtelaispoika. Häntä kiinnostivat kovasti sekä käsityöt että koulunkäynti. 17-vuotiaana hän lähti opiskelemaan puusepäksi ensin Lappeenrantaan ja sitten Sortavalan nikkarityökouluun. Eemil sai nähdä kuvanveistäjien tekemiä veistoksia ja kiinnostui niistä. Eemil ryhtyi pohtimaan, voisiko hän itsekin tehdä veistoksia. Jos voisi, niin millaisia? Ja mistä materiaalista - kipsistä, puusta, metallista vai kivestä?

Eemil Halonen, Lähteenhaltijatar Eemil Halonen, Lähteenhaltijatar (yksityiskohta)
Eemil Halosen veistos Lähteenhaltijatar on Halosten Museosäätiön kokoelmassa.

Eemilin serkku taiteilija Pekka Halonen huomasi pojan lahjat. Hän järjesti Eemilin kuvanveistäjä Emil Wikströmin oppilaaksi Sääksmäelle. Siellä piti tehdä ensin kaikkia ikäviä aputöitä. Pojalla oli kuitenkin paljon sisua ja halua oppia kuvanveistäjäksi, ja hän edistyi hyvin. Oltuaan Wikströmin oppipoikana kaksi vuotta Eemil opiskeli vielä taidekoulussa Helsingissä ja teki opintomatkoja Ranskaan ja Italiaan saakka.

Niin urkeni Eemil Halosen kuvanveistäjän ura. Hän ryhtyi saamaan veistoksiaan kaupaksi, ja joistakin teoksista tuli palkintojakin. Jotkut alkoivat jopa tilata hänen töitään, kuten muotokuvia. Myös Eemilin Kalevala-aiheisia teoksia ihailtiin. Monet pitivät kuitenkin eniten hänen lapinlahtelaisia kansanihmisiä kuvanneista teoksistaan.

Aiheita veistoksiinsa Eemil sai monella tavalla. Hän saattoi pyytää mallikseen kylän ukkoja, jotka olivat hänen mielestään hauskannäköisiä tyyppejä. Joskus hän näki jonkun ihmisen ilmeen tai eleen, jonka painoi mieleensä ja muovaili sen muistinvaraisesti. Mallina saivat olla myös siskot, serkut, sukulaislapset sekä usein myös oma vaimo, Alli.

Eemil Halonen ja lapsiveistos (HMS) Eemil teki paljon muotokuvia myös lapsista. Kuvassa valmistumassa veistos Kustavi Kailan Esko-pojasta.

Eemil Halonen työskenteli ahkerasti ja elätti kuvanveistäjän työllä perhettään. Hän palasi maailmalta Lapinlahdelle huolehtimaan vanhemmistaan ja nuoremmista sisaruksistaan. Eemil perusti myös oman perheen. Alli-rouvan ja Mirja-tyttären kanssa hän muutti Helsinkiin, josta hän oli hankkinut hyvän työskentelytilan eli ateljeen. Leppoisa kuvanveistäjä oli hyvin seurallinen, ja Halosilla kävi paljon vieraita. Helsingissäkin Eemil säilytti savon murteensa.

Eemil Halonen syntyi Lapinlahdella 21.5.1875 ja kuoli Helsingissä 5.11.1950.