juha järveläinen
Taidemaalari, kuvataiteilija, taidegraafikko
s. 17.7.1932, Helsinki
Asuu ja työskentelee Lapinlahdella
Taiteilijan tiedot kuvataiteilijamatrikkelissa
Juha Järveläisen varhaisimmat muistot taiteen tekemisestä liittyvät höyrykoneisiin, kun hän kolmen – viiden vuoden vanhana ihasteli niiden voimaa ja kauneutta. Tämä sai hänet tarttumaan kynään ja heittäytymään piirtämisen intohimoiseen maailmaan.
Taideopintoja Järveläinen suoritti muun muassa taiteilijoiden, Uuno Alanko, Sam Vanni ja Aukusti Tuhka, johdolla. Suomen Taideakatemiassa suoritettujen opintojensa jälkeen hän oli mukana vuonna 1954 perustetussa Nuoret graafikot –ryhmässä, jonka innoittajana Tuhka myös toimi. Ryhmän perusti yksitoista nuorta taiteilijaa, joista yksi oli Järveläisen tuleva puoliso, taidegraafikko Anita Ermala.
Järveläinen on filosofi, joka pohtii elämää ja taidetta kiinteästi kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyen. Taide on hänelle itseisarvo, jota ei voi tehdä vain tekemisen vuoksi. Piirtäminen on aina ollut tärkeää, mutta Järveläinen on myös taidemaalari ja taidegraafikko. Tunnusomaista hänen tuotannolleen on herkän viivan voiman ja liikevaikutelman tavoittaminen. Hänen taiteensa keskeisiä teemoja ovat ihminen, inhimillisen elämän eri puolet ja ympäristö, jossa ihminen asuu ja toimii. Hän ratkoo mielellään ihmiskuvauksen ongelmia mutta tavoittaa teoksissaan myös kirkon holvikaarien rytmin tai sataman tunnelman. Ihmisyyttä hän lähestyy henkilö- ja marionettikuvissaan.
Pitkän taiteilijauransa ajan Järveläinen on pohtinut muotokuvan tekemistä taiteellisena tehtävänä. Perinteisen muotokuvan tekeminen kaikkine arvotunnuksineen antaa vähän mutta ottaa sitäkin enemmän. Martti Nenosen muotokuva vuodelta 1993 on lähinnä henkilökuva, tutkielma matkasta ihmiseen ja kuvan tekemiseen. Muotokuva on yksi monista eri versioista, joiden kautta taiteilija on lähestynyt aihetta. Kuvauksessa on mukana keveyttä ja ilmavuutta. Järveläinen on aina hakenut työhönsä otetta, jossa muotokuvat muuttuvat henkilökuviksi, persoonallisuuden ilmentymiksi. Muotokuvassa Järveläinen on tavoittanut yksilön ja saavuttanut yhden prosessin vaiheen siirtyessään kohden määränpäätä.
öljyväri kankaalle, 50 x 40
Halosten Museosäätiön kokoelmat
Lahjoitus vuodelta 2004
Artikkelin on kirjoittanut Riitta Mäki
