Näyttelyt

Tutustu museomme vaihtuviin näyttelyihin ja kokoelmanäyttelyyn

Anna Kaarina Nenonen | 5.10.2018–21.12.2018

Arvaamaton

”- Nukutko sinä? kysyi ääni.

Maija säpsähti. Avoimesta ikkunasta tulvi kasteisen ruohikon tuoksua. Yöilma tuntui pehmeältä ja unettavalta. Maija avasi silmänsä ja näki, että ikkuna-aukosta pisti päänsä sisälle valkoinen hevonen.”

Näin alkaa Anna Kaarina Nenosen Unihevonen-tarina, jonka nuori taiteilija kirjoitti vuonna 1984. Taiteilija Anna Kaarina Nenoselle (s. 1961, Kuopio) hevoset ovat aina olleet tärkeä osa elämää ja yksi keskeinen osa hänen taidettaan. Hevosiin Anna Kaarina tutustui jo varhain. Koulumatkalla sijaitsi Lappalaisen maatila, josta tuli nuorelle hevostytölle tärkeä paikka. Kokemukset hevosten parissa ovat olleet myös traagisia. Vuosikymmeniä myöhemmin Anna Kaarina putosi laukkaratsun selästä ja tämä onnettomuus vei hänet lähelle kuolemaa.

Ensimmäiset hevospiirustuksensa Anna Kaarina Nenonen teki jo varhaisessa lapsuudessaan ja teini-ikäisenä hevosaihe valtasi yhä enemmän alaa. Tuolloin hän yhdessä sisarensa Elinan ja ystävänsä Outin kanssa toimitti muun muassa omaa Konimoniste-lehteä. Myytyään ensimmäisiä maalauksiaan, ja sohvansa, Anna Kaarina osti tietenkin – oman hevosen.

Anna Kaarina Nenosen laajassa tuotannossa näkyy sekä hevosten tuoma ilo että tuskaiset elämänkokemukset hevosten parissa. Hän on kertonut esittävän taiteen olevan hänelle ominaisin tapa tehdä taidetta ja kuvata merkittäviä asioita. Anna Kaarinan hevosmaalaukset ovat realistisia kuvauksia hänelle läheisistä hevosista. Nämä hevosmuotokuvat ilmentävät kohteensa rakenteen, luonteen ja ominaisen tavan liikkua. Hevosmuotokuvissaan ja fantasiamaalauksissaan taiteilija kiinnittää huomiota eheään sommitteluun ja värien harmoniaan.

Näyttelyyn valittujen teosten aikajänne on laaja: varhaisimmat työt ovat taiteilijan lapsuusvuosilta, uusimmat vuodelta 2018.

Näyttelyyn liittyvässä ja Anna Kaarinan töiden innoittamassa Hevoseni-työpajassa kävijä voi tehdä vaikka oman hevosaiheisen piirustuksensa, kertoa hevostarinansa sarjakuvan keinoin tai kirjoittaa oman hevosmuistonsa. Työpajan esitykset laitetaan esille Sohvin soppiin ja arkistoidaan osana näyttelyä. Työpaja tuotetaan yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa.

Osmo Monto | 5.10.2018–21.12.2018

Ihmisyyden kosmos

Taidemuseo Eemil järjestää syksyllä 2018 kuvataiteilija Osmo Monton 80-vuotisjuhlanäyttelyn, joka esittelee taiteilijan tuotantoa tämän päivän näkökulmasta.

Juuriltaan kymiläinen Monto (s. 1938) kuuluu Pohjois-Savon taiteen keskeisiin kehittäjiin ja uudistajiin, jonka laajasta ja monipuolisesta tuotannosta valtaosa on tehty Iisalmen Kotikylän ateljeekodissa. Monto loi merkittävän uran myös kuvataideopettajana ja taidekasvattajana Iisalmessa.

Monton työskentelyssä on ollut ominaista tekniikoiden ennakkoluuloton yhdistely ja kehittely, maalauksellisesta taidegrafiikasta veisto- ja installaatiotaiteeseen, joissa hän on käyttänyt materiaaleina niin tekstiiliä, romurautaa kuin betonia. Pitkäaikaisimman yhtenäisen kaaren muodostaa maalaustaide, jonka kentällä Monto on liikkunut aina 1960-luvun konstruktivismista 1980-luvun ekspressionismin kautta 2000-luvun kokeellisuuteen, jatkuvasti oman vahvan sanomansa mukana säilyttäen.

Näyttelyssä esitellään Monton laajaa tuotantoa ja sen eri ulottuvuuksia nykypäivän näkökulmasta. Monton yleisinhimillisiä teemoja käsittelevä taide kantaa vahvana tähän hetkeen. Taiteilijan jo 1970-luvulta alkaen käsittelemät teemat ihmisen ja koneen suhteesta, luonnosta ja ympäristöstä sekä yksilöstä väkivallan ja sodan keskellä ovat entistä ajankohtaisempia. Samalla punnitaan Monton intensiivisten maalausten ja moninaisten teknisten kokeilujen rikkaus.

Osa juhlanäyttelyn teoksista on ennennäkemättömiä ja teosten kaari kulkee usealla vuosikymmenellä. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston ja Olvi-säätiön tuella ensimmäinen taidekirja Osmo Monton tuotannosta. Juhlanäyttelyn kuraattorina ja julkaisun kirjoittajana toimii Monton tyttärentytär, taidehistorioitsija Laura Kokkonen.

Kokoelmanäyttely

Taiteilijan tie

Kuvanveistäjä Eemil Halonen

Taidemuseo Eemilin uusi kokoelmanäyttely Taiteilijan tie – kuvanveistäjä Eemil Halonen Suomea veistämässä esittelee kansallisesti merkittävän kuvanveistäjän monipuolista tuotantoa historiallisessa viitekehyksessään: itseään etsivässä Suomessa. Näyttely kuvastaa suomalaisten kuvataiteilijoiden keskeistä roolia kansallisen identiteettimme rakentamisessa 1900-luvun alkupuolella.


Katso näyttelyn esittely

Tulossa

Olavi Lanu | 8.2.2019–19.5.2019

Luonnosta

Viipurissa syntynyt kuvanveistäjä Olavi Lanu (1925–2015) on yksi merkittävistä kansainvälisesti tunnetuista suomalaistaiteilijoista. Pienenä poikana hän oli usein isovanhempiensa karjapaimenena. Luonnon tarkkailu ja kaikenlainen rakentelu olivat mieluista puuhaa sillä aikaa, kun lehmät lepäilivät. Sodan jälkeen Olavi Lanu aloitti taideopinnot Vapaassa taidekoulussa ja siirtyi sieltä Suomen taideakatemian kouluun. Hän jatkoi opiskeluaan vielä 1950-luvun alussa Pariisissa.

Taidemaalarikoulutuksen saanut Olavi Lanu maalasi aluksi kubistisia maisemia, asetelmia ja henkilökuvia. Jonkinlaisen kriisin jälkeen hän jätti 1960-luvun alussa värit ja alkoi maalata lähes monokromaattisia töitä. Hän löysi aiheensa huonoista sanomalehtikuvista, jotka tuolloin rakentuivat rastereista. Maalauksiin alkoi tulla karheutta niin rastereista, joita hän alkoi työstää kuviinsa kohoumina, kuin hiekasta, jota hän sekoitti temperamaalauksiin.

Kuvista alkoivat 1970-luvulla kehittyä reliefeiksi ja vähitellen ihmisfiguureiksi. Tuolloin materiaalina oli lauta, josta Olavi Lanu rakensi kerroksittain kuvaa. Samaan aikaan hän teki figuureja luonnonmateriaaleista ja valokuvasi ne.

Olavi Lanu valittiin Suomen edustajaksi Venetsian biennaaliin 1978. Siellä aiheena oli ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Näyttely oli käänteentekevä. Kutsuja alkoi tulla ulkomaille ja Suomessakin moniin kesänäyttelyihin.

Lasikuitu eli lujitemuovi on ollut tärkeä materiaali Olavi Lanulle niin muotteina, sideaineena kuin varsinaisen työn materiaalinakin. Luonnonmateriaalin jäljittely on monesti ollut tavoitteena, mutta myös vapaampi tulkinta materiaaleista. Pintarakenne onkin ollut aina tärkeämpi kuin muoto.

Valtaosa Luonnosta-näyttelyn teoksista kuuluu Taidemuseo Eemilin kokoelmiin ja on saatu lahjoituksena Olavi Lanun perillisiltä. Näyttelyn kuraattorina on toiminut piispa Arseni yhteistyössä taiteilija Tarja Lanun kanssa.

Taidemuseo Eemilin kevään 2019 näyttelykokonaisuus on osa Suomen Kulttuurirahaston 8.-luokkalaisille suunnattua Taidetestaajat-hanketta, jossa työskentely tapahtuu teemalla: Taiteilijan tie – kuvanveisto ammattina. Näyttelyaikana Studioon rakentuu nuorten yhteisteos: Black and White Face Wall.

Anna Sahlstén | 7.6.2019–29.9.2019

160 vuotta taiteilijan syntymästä

Taidemaalari ja piirustuksenopettaja Anna Sahlsténin (22.9.1859, Iisalmi – 21.8.1931, Helsinki) tuottelias ura alkoi Suomen taiteen kultakaudella. Hän maalasi noin 50 vuoden ajan tehden samalla pitkän taidepedagogisen uran. Taiteilijan maalausmatkat suuntautuivat Itä-Suomen lisäksi ympäri Suomea. Anna Sahlstén siirtyi alun naturalismista pehmeän realistiseen tyyliin maalaten etenkin muotokuvia, idyllisiä perhekuvia, lapsiaiheita ja maisemia. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa vuosina 1877–1880 ja tämän jälkeen Adolf von Beckerin yksityisakatemiassa vuosina 1880–1882. Taideopintojen ohella hän aloitti 21-vuotiaana piirustuksenopettajan työn, joka jatkui 46 vuotta. Anna Sahlsténin teoksia oli ensi kerran esillä vuonna 1884.

Anna Sahlstén opiskeli kolmeen otteeseen Pariisissa pohjoismaalaisten suosimassa Académie Colarossissa, talvikaudet 1884–1885, 1889–1890 ja vuonna 1896 Pariisiin suuntautunut opintomatka kulki Pietarin ja Berliinin kautta. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1926 taiteilija vieraili säännöllisesti lempimaassaan Ranskassa.

Anna Sahlstén kuvasi mielellään suomalaisia kansanihmisiä. Uskonnollisista aiheista hän teki varsinkin herännäisyyteen liittyviä henkilökuvia. Taiteilija haki aiheitaan kesäisiltä maalausmatkoilta ympäri Suomea.  Hän oli tiettävästi ensimmäinen Kolin maisemia ihaileva taiteilija patikoidessaan Karjalassa ja Itä-Suomessa kesällä 1886.

Näyttely toteutetaan yhteistyössä ministeri Lauri Tarastin kanssa.

Pauli Martikainen | 18.10.2019–22.12.2019

LIVOHKA - kiitos ja näkemiin!

LIVOHKA – kiitos ja näkemiin! on syntyperäisen lapinlahtelaisen taidemaalarin Pauli Martikaisen ”jäähyväisnäyttely” kotiseudulleen. Hän muuttaa vuoden 2019 aikana Ylöjärvelle. Taidemuseo Eemilin näyttelyssä on esillä Martikaisen tuotantoa 1950-luvulta aina tähän päivään. Pauli Martikaisen ystävä, piispa Arseni toimii näyttelyn kuraattorina.

Pauli Martikainen (s. 1937) aloitti taitelijauransa Lappeenrannan taiteenystävien piirustuskoulussa, josta hän jatkoi Suomen Taideakatemian kouluun. Taidemaalariksi hän valmistui vuonna 1970. Hän on tehnyt pitkän työuran sekä taidemaalarina ja kuvataideopettajana että taiteellisena asiantuntijana, näyttelyarkkitehtina ja läänintaitelijana.

Martikainen on piirtänyt aina, mutta ennen kaikkea hänet tunnetaan taidemaalarina. Aiemmin hän maalasi pelkistävään tyyliin maisemaa, sittemmin taiteilijan tuotannon lähtökohdaksi on tullut rakenteellisuus, jossa muodot rikotaan ja maalataan pois. Martikaisen mukaan on tärkeää, että teokseen osaa jättää olennaisen. Hänen kuvauksensa aiheena voi olla puu, maisema tai figuuri. Teoksiin siirtyvät luonnossa esiintyvät kontrasti-ilmiöt ja jälkikuvat sekä värien hehku ja sävyt. ”Oleellista on miten sen kaiken oivaltaa maalatessa. Kaikkea ei tehdä, vaan se on jo olemassa”, Martikainen toteaa.

Martikainen on maalannut pääasiassa öljy- ja akryyliväreillä. Nopeasti kuivuvien akryylivärien käyttö sopii paremmin hänen spontaaniin työskentelytapaansa. Teoksen valmistuminen vie kuitenkin yleensä aikaa. Vaikka siveltimenveto on nopea, niin ajatusprosessi kestää kauan.

Pauli Martikaisen taiteesta löytyy kaikki olennainen: syntymä, kasvaminen, sadonkorjuu, kuolemakin. Taiteellaan hän on halunnut murtaa ennakkoluuloja ja luoda nuorille mahdollisuuksia kasvaa taiteen ystäviksi.

”Olen aina halunnut työskennellä omilla ehdoillani, säilyttää työssäni tuoreen otteen, edetä lopputulokseen ilman välivaiheita, ilman luonnostelua. Taiteessa ei saa jäädä paikoilleen. Valmis teos on aina taistelun tulos.”

Juha Kuosmanen | 18.10.2019–22.12.2019

Selviytyjät - maalauksia ajasta

Kuvataiteilija Juha Kuosmanen (s. 1981) kokee olevansa eniten taidemaalari. Hänen teoksiaan voidaan luonnehtia asetelmamaalauksiksi, vaikka joskus niissä on myös muotokuvallisia ja maisemallisia vaikutteita. Sommitelma, rajaus ja valon kuvaaminen ovat kuvien keskeisiä piirteitä. Kuvatut asiat ovat tuttuja, jopa arkipäiväisiä, mutta maalaamalla taiteilija kohtaa ne toisella tavalla.

Juha Kuosmanen luonnostelee valokuvaamalla ja pohjaa maalausprosessinsa tähän kuva-aineistoon. Kuvaamisen kohteena on taiteilijan oma arkiympäristö, joka tuntuu muuttuvan valon mukana, vuorokauden- ja vuodenajasta riippuen. Tututkin asiat näyttävät uusilta, kun katse pysähtyy ja valot ja varjot alkavat hallita havainnon rakennetta. Tuhat kertaa nähty tavallinen näyttäytyy kauniina. Teokset näyttävät sen, minkä lokeroiva katse ohittaa. Tuloksena on rajattuja illuusioita, jotka kertovat näennäisen tarkasti jotain, mutta jättävät silti jotain myös kertomatta.

Juha Kuosmanen valmistui kuvataiteilijaksi Lahden Taideinstituutista vuonna 2010. Hän asuu ja työskentelee Lapinlahdella, synnyinseudullaan Varpaisjärvellä.

[

Taidemuseo Eemil

TAIDEMUSEO EEMIL | Suistamontie 3, 73100 LAPINLAHTI
puhelin 040 187 2678 | sähköposti info@eemil.fi