Taidemaalari Antti Halonen teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana. Hän oli tunnettu taitavana hirsi- ja soitinrakentajana.

Musiikillisesti ja kädentaidoiltaan lahjakas Antti Halonen seurasi kiinnostuneesti vanhemman veljensä Pekan taiteilijan tien alkua. Perheen menetettyä sukutilansa 18-vuotias Antti lähti Sortavalaan puusepän oppiin Eero Mäkisen veistokouluun. Hän myös työskenteli Mäkisen urkuharmonitehtaalla, rakensi kaunisäänisiä kanteleita ja suunnitteli soitinverstaan perustamista yhdessä Aapeli-veljensä kanssa.

Musiikkiopinnot Antti Halonen aloitti tulevan kälynsä Maija Mäkisen yksityisoppilaana 1894 Sortavalassa. Jonkin aikaa Antti opiskeli Helsingin kirkkomusiikkiopistossa aikoen kanttoriksi. Rahapulan vuoksi hän joutui keskeyttämään opintonsa, mutta kanteleensoitto ja laulaminen jäivät tärkeäksi osaksi elämää.

Antti Halonen opiskeli Pohjois-Savon kansanopistossa Kuopiossa ja opetti lukuvuoden verran puutöitä Itä-Savon käsityökoulussa Säämingissä. Sieltä Pekka Halonen houkutteli veljensä Tuusulaan toteuttamaan Halosenniemen ateljeekotia.

Antti Halonen oli arvostettu hirsirakentamisen taitaja. Halosenniemen lisäksi hän oli toteuttamassa muun muassa kirjailija J. H. Erkon Erkkolaa Tuusulassa, Lapinlahden Akkalansaarta omille vanhemmilleen sekä Jyväskylässä veljensä Aapeli Halosen harmonitehdasta ja taiteilijatoverinsa Jonas Heiskan taiteilijakotia.

Antti Halonen oli Pekka-veljelleen useasti mallina. Taiteen tekeminen kiinnosti Anttiakin, joka alkoi 1890-luvun loppupuolella perehtyä taidemaalaukseen Pekan ohjaamana. Antti Halonen sai opetusta myös veljensä taiteilijaystäviltä Akseli Gallén-Kallelalta ja Eero Järnefeltiltä.

Varhaisin tiedossa oleva Antti Halosen maalaus on vuodelta 1901, ja taidenäyttelyyn hän osallistui ensimmäisen kerran 1904. Harmonitehtaan talosta Antti Halonen sai oman ateljeehuoneen, jossa hän keskittyi päätoimisesti maalaamiseen. Hän osallistui viiteentoista näyttelyyn 1911–1915. Jyväskylän vuosina syntyi muun muassa Pohjois-Savon kansanopistoon tilattu friisisarja.

Antti Halosen oli luovuttava kokopäiväisestä taiteilijuudesta, kun hänen isänsä kuoli 1914. Antti muutti isännöimään Akkalansaarta. Ensimmäinen maailmansota toi taloudellisen niukkuuden. Maanviljelyksen ohella Antti opetti veistoa ja rakennusoppia ja -piirustusta Pohjois-Savon kansanopistossa talvikaudet 1917–1920.

Pohjois-Savon kansanopistossa Antti Halonen tapasi talousopettaja Tilda Nykäsen, joka toimi sittemmin Muuruveden kotitalouskoulun ja Suonenjoen emäntäkoulun johtajattarena. Pariskunta avioitui, ja Kaarina-tytär syntyi pari vuotta myöhemmin.

Perheellistymisen myötä Antti Halosen ammatinvalinta kallistui kädentaitojen vaalijaksi ja opettajaksi. Hän siirtyi vuonna 1921 Muuruveden maamieskoulun opettajaksi ja sieltä Suonenjoelle, jossa hän toimi maamieskoulun opettajana 1923–1937 eläköitymiseensä saakka.

Veljekset Pekka ja Antti Halonen olivat läheisiä keskenään. Heitä yhdistivät rakkaus taiteeseen, hirsirakentamiseen ja luontoon. He tekivät maalausretkiä Kuhmoisten Kivikoskelle ja Nilsiän Kinahmille.

Antti Halosen taiteellinen tuotanto kattaa noin 200 maalausta: lyyrisiä luonnonmaisemia, maaseudun pihapiirejä ja ihmisiä askareissaan. Hänen varhaiskauden maalauksiaan on säilynyt vain vähän, koska valtaosa niistä tuhoutui Akkalansaaren kodin palossa 1932. Antti Halonen teki myös kirjankuvituksia ja puuveistoksia sekä kirjoitti pakinoita ja satuja.

Antti Halonen halusi kokea luomisen ihmeen ja sitä kautta tuottaa iloa ihmisille. Hänen mielestään taiteilijan tuli pysyä uskollisena omalle näkemykselleen ja tekotavalleen eikä seurata itselle vieraita tyylejä.

Vanhemmat Olli Halonen ja Miina Uotinen, puoliso Tilda Nykänen.

SEURAA EEMILIÄ SOMESSA