musiikki
tekstiilityö
rakennustaide
taidevalu
kuvanveisto
teatteri
maisemamaalaus
lähteitä ja kirjallisuutta

MUSIIKKI

Pikaviritin
Joissakin kanteleissa on pikaviritin, joka löysää ja kiristää kanteleen keskimmäistä kieltä. Pikavirittimellä duurivirityksen saa nopeasti muutettua molliksi ja päinvastoin.

Sormijärjestys
Sormien järjestys kanteleen kielillä, kun kanteletta soitetaan näppäilemällä.

Viritysavain
Avain, jolla viritystappeja löysätään ja kiristetään kanteletta viritettäessä.

Viritystappi
Pieni metallitappi, johon kanteleen kieli on kierretty. Kantele viritetään löysäämällä tai kiristämällä kieliä viritystapeista.

sivun alkuun

TEKSTIILITYÖ

Kude(lanka)
Lanka, kuitu tai muu materiaali, joka pujotellaan kudottavan kankaan loimilankojen väliin.

Ryijy
Kudottu tekstiili, jossa on langanpätkistä solmittu nukkapinta. Entisaikaan ryijyjä käytettiin seinäkoristeena tai peitteinä sängyssä, reessä tai veneessä. Nykyisin ryijyt ovat yleensä seinäkoristeita.

Viriö
Nauhapirran kutomisasento. Pirralla on kaksi kutomisasentoa. Lepoasennossa pirta nostaa rakoihin pujotellut loimilangat ylös ja painaa reikiin pistellyt langat alas. Nostoasennossa pirtaa nostetaan kädellä, jolloin langat ovat päinvastaisessa asennossa. Kudelanka pujotellaan vuorotellen kumpaankin viriöön.

sivun alkuun

RAKENNUSTAIDE

Kattotuoli
Katon kantava rakenne.

Kurkihirsi
Katon harjalla oleva hirsi.

Pulpettikatto
Viisto katto, jossa on vain yksi lape.

Salvos
Hirsirakennuksen nurkkaliitos, joka on tehty veistämällä seinähirsien päätyyn lovet.

sivun alkuun

TAIDEVALU

Reliefi
Reliefi on kohokuva tai korkokuva, jonka voi tehdä esimerkiksi savesta muotoilemalla, puusta veistämällä tai valamalla. Kohokuvassa kuva tulee esille taustasta, koska se on taustaa korkeampi.

Taidevalu
Taidevalaja valmistaa veistoksia tai muita esineitä kaatamalla sulaa metallia (tavallisesti pronssia) muottiin. Muotti tehdään hiekasta tai keramiikasta.

Öljyhiekka
Valamisessa käytettävä hiekkamuotti tehdään hiekasta, johon on sekoitettu öljyä. Öljyhiekkaa voi ostaa taidevalimosta tai askarteluliikkeestä.

sivun alkuun

KUVANVEISTO

Keramiikkauuni
Korkealämpötilainen uuni, jossa keramiikkaesineet poltetaan. Poltossa savi kovettuu ja muuttuu veteen liukenemattomaksi. Jos sinulla ei ole omaa keramiikkauunia, voit kysyä polttopalvelua esimerkiksi savipajasta tai askarteluliikkeestä.

Levytekniikka
Muotoilutekniikka, jossa saviesineet tehdään levyistä. Levytekniikalla on helppo tehdä suoraseinäisiä, kulmikkaita ja kaarevia muotoja.

1) Kaulitse savesta haluamasi paksuisia levyjä.
2) Leikkaa levyt sopivan muotoisiksi. Liitä ne yhteen haluamaksesi muodoksi.
3) Karhenna ja kostuta liitoskohdat ja lisää niihin hieman savea. Viimeistele saumat sisä- ja ulkopuolelta ja silottele työsi pinta, jos haluat.

Makkaratekniikka
Muotoilutekniikka, jossa saviesine tehdään savitangoista tehtyjä renkaita päällekkäin asettelemalla. Makkaratekniikalla voi rakentaa minkä kokoisia ja muotoisia saviesineitä tahansa.

1) Rullaa savesta pitkiä makkaroita.
2) Pyöräytä ensimmäinen makkara renkaaksi ja aseta se pöydälle (tai spiraaliksi kierretystä makkarasta silottamallesi aluslevylle, jos teet esimerkiksi mukin).
3) Asettele seuraava makkarakerros paikoilleen. Tarkista että renkaan liitoskohta tulee eri paikkaan kuin ensimmäisessä kerroksessa. Laita makkarat vähän kyljittäin toistensa kanssa ja nipistä ne yhteen.
4) Peitä ja silottele saumat sisä- ja ulkopuolelta aina muutaman makkarakerroksen jälkeen, jottei savi ehdi kuivua liiaksi.

Muotoilupuikko (tai muotoiluveitsi)
Puinen muotoiluväline, jonka päät on veistetty erimuotoisiksi. Muotoilupuikko sopii hyvin savipintojen tasaukseen ja yksityiskohtien viimeistelyyn.

Nipistelytekniikka
Yksinkertainen saven muotoilutekniikka, jolla voi tehdä pieniä kuppeja ja veistoksia ja koriste-esineitä.

1) Muotoile savesta käteesi sopiva pallo.
2) Ota savipallo vasempaan käteen ja paina oikean käden peukalo sen keskelle.
3) Purista savea peukalolla muita sormiasi vasten niin, että pallon seinämät ohenevat. Pyöritä palloa ja jatka kovertamista peukalolla alhaalta ylöspäin, kunnes saat tehtyä pienen kupin.
4) Viimeistele reuna ja kupin ulkopinta.

Savi
Savi on hienoa maa-ainesta, jota syntyy kun tuuli, vesi, pakkanen ja lämpö rapauttavat maata. Savi on väriltään harmaata, vihreää, keltaista, punaista tai sinistä sen mukaan millaista maata ja mineraaleja siinä on. Savea on olemassa useampaa erilaista tyyppiä. Eri savilaadut poltetaan eri lämpötiloissa ja niillä on eri ominaisuuksia.

Silmukkarauta
Muotoiluväline, jonka toisessa päässä tai molemmissa päissä on rautainen lenkki. Silmukkaraudalla voi kaapia savea esineen pinnasta tai kovertaa paksuja esineitä ontoksi.

Raakapoltto
Keramiikkaesineiden ensimmäinen poltto, joka tehdään ilman lasitetta. Raakapoltettuun savityöhön voi maalata esimerkiksi tavallisella vesivärillä tai akryylimaalilla. Vesivärimaalauksen jälkeen pinta lakataan. Jos haluat antaa teoksellesi värin lasitteella, työ poltetaan vielä toisen kerran lasitteen kiinnittämiseksi. Toista polttoa sanotaan lasituspoltoksi.

sivun alkuun

TEATTERI

Esirippu
Verho, joka on näyttämön edessä. Esirippu avataan esityksen aluksi ja suljetaan sen lopuksi. Jos näytelmässä on monta näytöstä, esirippu suljetaan myös näytösten välillä.

Improvisaatio
Etukäteen valmistelematon esitys, jossa vuorosanat keksitään sitä mukaa kuin esitys etenee.

Kauhea kone
Hyvä lämmittelypeli teatteriharjoitusten aluksi.

Asettukaa jonoon. Jonon ensimmäinen alkaa matkia jonkin koneen ääntä ja tehdä ääneen sopivaa liikettä. Seuraava keksii uuden koneenäänen ja -liikkeen ja niin edelleen. Kun kaikilla on käynnissä ääni ja liike, liikkukaa yhä nopeammin, kunnes kone lopulta räjähtää.

Kenraaliharjoitus
Viimeinen harjoitus ennen ensimmäistä esitystä.

Kertomuskivi
Hauska puheharjoitus teatteritaitojen verryttelyyn.

Harjoitukseen tarvitaan muutama teatteriseurueen jäsen ja pieni kivi tai jokin muu käteen sopiva, piirissä kierrätettävä esine. Asettukaa piiriin istumaan tai seisomaan. Se, jolla on kivi aloittaa tarinan. Muutaman lauseen (tai vaikka vain yhden sanan) sanottuaan hän antaa kiven jollekulle toiselle, joka jatkaa tarinaa vähän eteenpäin ja antaa sitten kiven seuraavalle tarinankertojalle.

Komedia
Hauska hupinäytelmä, jossa on onnellinen loppu.

Kulissi
Näyttämöllä lavasteena käytettävä kuvapinta tai rakennelma. Kulissit ovat usein siirreltäviä.

Käsikirjoitus
Näytelmä paperille kirjoitettuna. Käsikirjoituksesta selviää missä näytelmä tapahtuu, keitä henkilöitä siinä esiintyy ja mitä heidän pitää sanoa ja tehdä.

Käännekohta
Odottamaton tapahtuma, joka kääntää näytelmän tapahtumien kulun.

Lavastus
Kulissit, rekvisiitta, puvut ja muut oheistavarat, joiden avulla luodaan näyttämölle näytelmän tapahtumapaikka.

Peilailu
Hyvä lämmittelypeli teatteriharjoitusten aluksi.

Seiso parin kanssa vastakkain. Toinen on peili ja toinen peilailija. Peilailija alkaa väännellä itseään eri asentoihin. Peilin tehtävänä on seurata peilailijan liikkeitä mahdollisimman tarkasti. Vaihtakaa välillä vuoroja.

Rekvisiitta
Näytelmässä tarvittavat esineet.

Repliikki
Vuorosanat, jotka näyttelijä sanoo omalla vuorollaan.

Rooli
Yhden henkilön osa näytelmässä.

Tragedia
Vakava näytelmä, jossa on surullinen loppu.

Yhtenä miehenä
Hauska puheharjoitus teatteritaitojen verryttelyyn.

Yksi ryhmästä toimii haastattelijana ja muut muodostavat haastateltavan. Haastattelija haastateltavalle kiperiä kysymyksiä, joihin haastateltavan on vastattava yksimielisesti yhteen ääneen.

Yleisö
Esityksen katselijat.

sivun alkuun

MAISEMAMAALAUS

Akryylimaali
Akryylimaalia myydään tuubeissa ja sitä voi ohentaa vedellä. Maalin pinta on kuivana kova ja kirkasvärinen. Akryylimaalilla voi maalata paperille, puulle, pahville, muoville ja monille muille pinnoille.

Luonnos
Nopea, summittainen piirros. Piirretty suunnitelma tai tutkielma maalausta tai muuta taideteosta varten. Luonnoksia voi tehdä erilaisilla välineillä, esimerkiksi lyijykynällä, huopakynällä, värikynillä, hiilellä tai liiduilla.

Maalauspohja
Pinta, jolle kuva maalataan. Maalauspohjiksi sopivat monenlaiset materiaalit: paperin lisäksi maalata voi myös pahville, puulle, lasille, metallille tai erilaisille muille levyille. Esimerkiksi vanhat kovalevyt, ,jotka on maalattu valkoisiksi, käyvät hyvin akryyliväreillä maalaamiseen. Öljyväreillä maalataan yleensä kankaalle.

Paletti
Alusta värien sekoittamista (ja vesivärinappien kiinnittämistä) varten. Paletin voi tehdä itse vanerista sahaamalla ja poraamalla leikkaamalla palettiin reiän peukaloa varten. Palettina voi hyvin käyttää myös esimerkiksi muovisen karkkilaatikon kantta tai kertakäyttölautasta.

Palettiveitsi
Ohut, taipuisa veitsi, jota käytetään värien sekoittamiseen paletilla ja värien poistamiseen paletilta tai maalauspohjalta. Palettiveistä voi myös käyttää maalaamiseen esimerkiksi öljyväreillä.

Päävärit (tai perusvärit)
Sininen, punainen ja keltainen ovat päävärejä. Päävärejä toisiinsa sekoittamalla saat tehtyä kaikkia muita värejä ja niiden sävyjä. Esimerkiksi

sininen + keltainen = vihreä
sininen + punainen = violetti
punainen + keltainen = oranssi
punainen + keltainen + sininen = ruskea

Värien sävyä voit vaalentaa sekoittamalla mukaan vähän valkoista väriä.

Sivellin
Siveltimiä on monenlaisia ja monenkokoisia. Erilaisilla siveltimillä saat aikaan erilaisia jälkiä ja niitä käytetään eri maalien kanssa. Siveltimessä oleva numero kertoo sen koon ja paksuuden. Sivellin voi olla muodoltaan litteä, sukkulanmuotoinen, pyöreä tai teräväkärkinen.

Sommitelma
Suunnitelma kuvan aiheen, ihmisten tai esineiden järjestämiseksi piirustusta ja maalausta varten. Sommitelmaa sanotaan joskus myös kompositioksi.

Vesivärit
Vesiväreihin vettä lisäämällä saadaan ohuita läpikuultavia värikerroksia. Vesivärejä myydään nappeina, jotka kiinnitetään muoviseen tai pahviseen palettiin.

sivun alkuun

LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA

Elina Akkola, Outi Juntti, Sari Rautio & Annmaj Rönning (toim.) 1997. Kylämäen Emma ja taikavilla. Virike- ja ohjekirja villasta ja huovutuksesta lapsille. Turku: Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. ISBN 952-90-8710-1.

Mary Ellis 2002. Ceramics for kids: Creative clay projects to pinch, roll, coil, slam & twist. New York: Lark Books. ISBN 1-57990-198-0.

Helene Gate & Kent Hägglund 1988. Tehdään teatteria. Ideasta valmiiksi esitykseksi. Porvoo: WSOY. ISBN 951-0-16410-0.

Halosen taiteilijasuvun jäseniä. Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 1991. ISBN 951-680-659-7.

Sari Kaasinen 2004. Minä soitan kanteletta 1. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-28970-1.

Minna Kettunen 2001. Halosen taiteilijasuku. Helsinki: Tammi. ISBN 951-31-2011-2.

Heini Korpelainen, Hille Kaukonen & Jaana Räsänen 2004. Arkkitehtuurin ABC: löytöretki rakennettuun ympäristöön. Helsinki: SAFA. ISBN 951-9307-13-3.

Tarja Lapintie 1998. Kesäyön teatteriuni eli miten teatteriesitys syntyy. Helsinki: Tammi. ISBN 951-31-1326-4.

Mick Manning & Brita Granström 1996. Lasten taidekoulu. Karkkila: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951- 873-735-5.

Mick Manning & Brita Granström 1999. Lasten teatterikoulu. Karkkila: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951-873-925-0.

Tuija Nieminen & Merja Winqvist 1982. Kutoen maailman ympäri. Lasten kudontatöitä. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-06958-6.

Jari Salminen 1994. Keramiikan perusteet. Hämeenlinna: Karisto. ISBN 951-23-3376-7.

Ahti Sonninen, Eero Polas, Paavo Kiiski & Urpo Jokinen 1977. Kansanmusiikki 2: Soitinsävelmiä. Helsinki: Suomen kunnallisliitto. ISBN 951-773-059-4.

Elisabeth Waters & Annie Harris 1993. Taidemaalaus. Nuoren taiteilijan opas. Helsinki: Kolibri. ISBN 951-576-246-4.

A.O. Väisänen (toim.) 2002. Kantele- ja jouhikkosävelmiä. 2. painos. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 863. Suomen kansansävelmiä V. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. ISBN 951-746-365-0.

sivun alkuun

musiikki
tekstiilityö
rakennustaide
taidevalu
kuvanveisto
teatteri
maisemamaalaus
lähteitä ja kirjallisuutta