Antin rakennustaidetyöpaja

Työpajassa tutustuttiin rakentaja ja taitelija Antti Halosen (1870-1945) elämäntarinaan ja suomalaiseen rakennusperinteeseen. Jokainen työpajalainen rakensi oman pärekattoisen hirsirakennuksen pienoismallin.

Aluksi katseltiin kuvia Antti Halosen Pekka-serkulleen suunnittelemasta ja rakentamasta Halosenniemestä sekä muista hirsirakennuksista. Yhdessä pohdittiin, miten hirsirakennus on parasta rakentaa. Kuvien avulla tutustuttiin erilaisiin hirsinurkkiin ja niissä käytettäviin salvoksiin ja mietittiin, miten pärekatosta saa parhaiten vettä pitävän katteen rakennukselle. Työpajassa oli esillä myös perinteisessä rakentamisessa käytettäviä työvälineitä kuten pärehöylä ja suuri piilukirves.

Oma hirsirakennelma tehtiin tuoreista pajunoksista. Rakennelman kokoaminen aloitettiin valitsemalla pajukasasta sopivat, tasapaksuiset rakennuspuut. Jokainen rakentaja päätti rakennelmansa seinien mitat ja pilkkoi sen jälkeen oksasaksilla pajuista sopivan mittaisia rakennuspuita.

Hirsirakennelman nurkkiin tehtiin koirankaulasalvokset, joita varten jokainen rakennuspuu lovettiin puukolla sekä ylä- että alapuoleltaan. Hirsirakennelma koottiin satuttamalla lovet toistensa lomaan ja varmistamalla liitos liimalla (yleisliima tai puuliima käy hyvin, monimutkaisempiin liitoksiin voi käyttää myös kuumaliimaa). Periaatteessa lovettujen rakennuspuiden tulisi pysyä toistensa päällä ilman liimaakin, loveaminen kannattaa siis tehdä tarkasti!

Lopuksi rakennelma katettiin lastuista pahville kootulla pärekatolla.

Työpajan pienimmät osallistujat tekivät hirsirakennuksensa neliskulmaisista hirsistä liiman avulla kokoamalla. Tukevat hirsirakennelmat katettiin pahvilla pohjustetulla pärekatolla kuten isompienkin rakentajien tuotokset.

Vinkkejä ja kommentteja

Työpajassa syntyi kokonainen kylällinen monenmuotoisia hirsirakennelmia. Useimmat rakennelmat muistuttivat perinteistä hirsirakentamista harjakattoineen ja suorakulmaisine pohjakaavoineen. Vikkelimmät rakennusmestarit ehtivät kuitenkin suunnitella ja toteuttaa omaan rakennelmaansa useampia kerroksia, ulokkeita ja lisärakennuksia.

Pohjakaavalta neliön mallinen rakennelma on yksinkertaisin toteuttaa, koska kaikki rakennuspuut leikataan samanmittaisiksi. Lisähaastetta rakentamiseen saa kuitenkin pohjaltaan ja muodoltaan monimuotoisempia rakennelmia tekemällä; silloin rakennelman pohjakaava ja myös julkisivujen ulkonäkö kannattaa suunnitella etukäteen paperille. Jos piirros on tarkasti tehty 1:1 mittakaavassa, sitä voi hyvin käyttää apuna rakennuspuiden mittaamisessa ja leikkaamisessa.

Työpajassa tarvittiin muutaman kerran laastaria ja ohjaajan lohdutusta haaverin sattuessa. Onkin tärkeää, että esimerkiksi lasten käyttämät puukot ovat teräviä ja oksasakset kestävät vähän paksummankin oksan leikkaamista. Ohjaajan on myös hyvä jatkuvasti muistuttaa (ja näyttää esimerkkiä) turvallisista työskentelytavoista. Liikaa ei kuitenkaan kannata pelotella, että myös arimmat oppilaat uskaltavat käyttää työvälineitä.

Työpajassa sovittiin rakennelman korkeudeksi vähintään neljä hirsikerrosta. Pieneenkin rakennelmaan tarvitaan kuitenkin aika monta rakennuspuuta ja vielä useampia lovia (esim. neljä hirsikerrosta nelisivuisessa rakennelmassa = 4 x 4 tasamittaista rakennuspuuta ja 4 x 4 x 4 lovea). Rakentajilta vaaditaan siis kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä. Samoin ohjaajan kannustusta ja apua tarvitaan varmasti, joten ohjaajia on hyvä olla useampia. Tarvittaessa puut voi loveta vain toiselta puolen, jolloin rakennelmasta tulee vähän harvempi, mutta puut pysyvät silti päällekkäin.

Työpajan ohjaajat:
taidekasvattajat Ulla Bovellan, Mervi Eskelinen ja Ulla Kääriäinen
Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu